Keväällä on ajankohtaista suunnitella niin osakkaiden huoneistopihojen kuin taloyhtiönkin pihan kunnostusta ja kesäkuntoon laittamista. Juristin silmälasien läpi nähtynä näihin keväisiin askareisiin liittyy useita huomionarvoisia seikkoja.

Hallituksen tänään eduskunnalle antama asunto-osakeyhtiölain muutosehdotus sallisi pelkästään etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset eli etäkokoukset sekä edistää niin sanottujen hybridikokousten järjestämistä.

Rakennuskantamme korjausvelka kasvaa kasvamistaan. Keskimääräiset korjauskustannukset ovat VTT:n mukaan vuosina 2016–2025 lähes 10 miljoonaa euroa. Taloyhtiöt välttyisivät korjausvajeelta säännöllisen kiinteistönpidon avulla, mutta moni taloyhtiö ei tähän ryhdy.

Taloyhtiöiden toimintaa ohjaa asunto-osakeyhtiölaki, jossa määrätään muun muassa osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista, yhtiökokouksesta sekä yhtiön

Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiö ei voi perusteettomasti kieltää osakasta asentamasta osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppua siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti tehdään rakennuksen ulkoseinään. Ratkaisu poikkeaa Kiinteistöliiton linjasta. Lakimuutoksen odotetaan selkeyttävän asiaa.

Sähköautot ja digitalisaatio tuovat päivitystarpeita asunto-osakeyhtiölakiin.

Asunto-osakeyhtiölaissa ei mainita tuholaisia. Siinä on kuitenkin määritelty vastuut. Esimerkiksi yhtiö vastaa rakenteista ja eristeistä, joten periaatteessa laki määrittelee vastuut sen mukaan, missä tuholaisia on. Tilanteessa, jossa ongelma koskee vain yhtä huoneistoa, voisi ajatella, ettei yhtiön tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin. Käytännössä tilanne on erilainen.

Häiriökäyttäytyminen voi aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi ja yöllinen metelöinti taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyviin ratkaisuihin pääseminen vaatii aikaa ja työtä.

Suomen ASH:n teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa väestöstämme kannattaa parveketupakoinnin kieltämistä lailla. Valtaosa tutkimukseen vastanneista pitää myös tupakkalain tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta hyvänä.

Tupakkalakiin tulee uusia muutosesityksiä todennäköisesti jo syksyllä. Savuttomaan Suomeen eli käytännössä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen pyritään vuoteen 2030 mennessä.