Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan suurimmat vastikesummat kohdistuvat pääkaupunkiseutuun, uutisoi Helsingin Sanomat.

Kansaneläkelaitos huomioi perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina jatkossa vain rahoitusvastikkeen korkomenot, ei vastikkeen pääomaosuutta.

Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu.

Asumismenot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa.

Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys.

Suomalaisten asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri asuntokysyntä ja niukka tarjonta.

Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa.

Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin. Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti. Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin.

Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan.

Asumismenot taloyhtiössä koostuvat pääsääntöisesti hoitovastikkeesta, pääomavastikkeesta, erillisvastikkeesta ja käyttömaksuista.