Rakennuksen kuntosovellus Raku

Kuvituskuva. Kuva: Bigstock

Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistönpito on kyselyiden mukaan heikolla tasolla, vaikka asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa yhtiön hallinnon esittämään vuosittain selvityksen seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta.

Kiinteistöliiton vuonna 2018 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia liiton jäsenkunnasta on laatinut lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen, ja 68 prosenttia asuinkiinteistön kunnossapitosuunnitelman. Muiden kiinteistönpitoon liittyvien työvälineiden hyödyntäminen on kyselyn mukaan vielä näitäkin alhaisemmalla tasolla.

Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko, että kiinteistönpitoon laadittujen työvälineiden hyödyntäminen on niin heikolla tasolla kuin kyselyt antavat ymmärtää. Kyselytutkimusten tulosten heikko taso johtunee pääasiassa siitä, ettei vastaajat tiedä eri työvälineiden eroja ja niiden keskeistä sisältöä.

Kärjistetysti voidaankin sanoa, että kiinteistöalalle on tuotettu liikaa erilaisia kiinteistönpidon työvälineitä sekä niihin liittyviä käsitteitä ja määritelmiä. Samaa asiaa tarkoittavilla työvälineillä voi olla jopa monta erilaista synonyymiä, kuten kunnossapitosuunnitelma, pts, tekninen-pts, pitkän aikavälin suunnitelma ja pitkän tähtäyksen suunnitelma. Kiinteistönpitoon liittyvien tahojen näkemykset menevätkin helposti ristiin kun ”toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä”. 

Osakkaat toivovat ymmärrettävämpiä työvälineitä

Kiinteistönpidon työvälineiden ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys ovat avainasemassa, kun kiinteistöalalla pohditaan niiden kehittämistä. Kiinteistöliiton jäsenkunnalle vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kiinteistönpidon työvälineitä pidetään toimivina, mutta niitä ei hyödynnetä käytännössä. Kyselytutkimuksista tehtyjen päätelmien mukaan asunto-osakeyhtiön osakkaat ja isännöitsijät eivät aina ymmärrä kiinteistönpidon työvälineiden arvoa.

Tähän vaivaan on pyritty löytämään digiajan ratkaisuja kuten Rakennuksen kuntosovellus Raku. 

Rakennuksen kuntosovellus Raku

Kiinteistöliitto julkaisi alkuvuodesta palvelun, jonka avulla asunto-osakeyhtiöt saavat käsityksen omien rakennustensa kunnosta ja korjaustarpeista. Rakennuksen kuntosovellus Raku on asunto-osakeyhtiöille suunnattu verkkosovellus, jonka avulla yhtiöt voivat pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti huolehtia kiinteistöomaisuudestaan.

Rakun avulla voidaan laatia asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitotarveselvitys ja asuinkiinteistön kunnossapitosuunnitelma. Sovellus koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita ovat kiinteistön perustiedot, teknisen kunnon arviointi, kunnossapitotarveselvitys ja kunnossapitosuunnitelma.

Sovellus hakee Kiinteistöliiton jäsenyhtiön perustiedot jäsentietojärjestelmästä (JTJ). Yhtiön hallinnon onkin huolehdittava, että jäsentietojärjestelmän tiedot ovat ajan tasalla tai muuten sovelluksen käyttäjä joutuu syöttämään yhtiön perustiedot.

Teknisen kunnon arviointi on jaettu kolmeen osaan, joita ovat rakennustekniikka, talotekniikka sekä sähkö- ja tietotekniset järjestelmät. Sovellus laskee valittujen rakennusosien ja järjestelmien teoreettisen jäljellä olevan käyttöiän pääosin Rakennustietosäätiön ohjekortin perusteella.

Raku on Kiinteistöliiton jäsentalojen käytettävissä maksutta Kiinteistöliiton jäsensivulla Laskurit ja sovellukset -kohdassa.

Esimerkki Teknisen kunnon arvioinnista talotekniikan osalta

Rakennusosien ja teknisten järjestelmien jäljellä oleva käyttöikä ilmaistaan liikennevalojen avulla. Jos teoreettista käyttöikää on jäljellä yli 10 vuotta, sovellus antaa sille vihreän liikennevalon. Keltainen liikennevalo osoittaa, että teoreettista käyttöikää on jäljellä 5–10 vuotta ja punainen liikennevalo, että teoreettista käyttöikää on jäljellä alle 5 vuotta.

Sovelluksen ehdottamien liikennevalojen värejä voidaan muuttaa tehtyjen kuntoarvioiden, kuntotutkimusten tai muiden selvitysten perusteella. Näiden tietojen pohjalta asunto-osakeyhtiön hallitus tekee esityksen lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen ja tarvittaessa kunnossapitosuunnitelman sisällöksi. Kunnossapitosuunnitelmasta nähdään ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi myös niiden vaikutus yhtiövastikkeeseen seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä.

Sovelluksen kehitystyötä jatketaan saatujen palautteiden pohjalta, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyödyllinen työväline asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton kehityspäällikkö.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää