Pysähtyykö alueiden eriytyminen koskaan?

Kuvituskuva
Schetelig boksiartyht 14.1.-22.2.2019

Etelä- ja Länsi-Suomi kukoistavat pääradan imussa, mutta myös pienemmät kunnat isojen kyljessä menestyvät. Kuntien välillä on suuria eroja ja kaupungistuminen jatkuu. Tutkija Timo Aro on tunnistanut viisi kaupungistumisen trendiä.

  1. Alueiden eriytyminen jatkuu, valikoituu ja polarisoituu.
  2. Alueiden ja asuinalueiden välinen kilpailu vetovoimasta ja pitovoimasta kiihtyy. Avainsanoja ovat tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus, elävyys, hauskuus, sujuvuus ja liikkuvuus.
  3. Asumisen, sijainnin ja liikkumisen yhteys vahvistuu. Tätä vahvistavat asumisen monimuotoisuus, liikkumisen sujuvuus ja nopeus sekä toimivat lähi- ja vetovoimapalvelut.
  4. Kaupungistuminen korostuu kaikilla aluetasoilla. Nuorten, nuorten aikuisten ja kasvavan senioriväestön asumiseen liittyvät preferenssit määrittelevät alueiden kehityksen. Sinkkutalouksien määrä kasvaa ikärakenteen muutoksen seurauksena, jolloin korostuvat pienasunnot, palvelut ja sijainti.
  5. Paikkojen välisessä kilpailussa on kyse jatkossa sekä työstä että työstä ja elämästä. Työhön, asumiseen, liikkumiseen ja arvoihin liittyvät preferenssit eriytyvät ikä- ja väestöryhmien välillä sekä alueellisesti.

Tutkija Timo Aro pohti Suomen alueiden menestymistä tai menehtymistä ja sen vaikutusta asumiseen Suomen Vuokranantajien vuoden päätapahtumassa Vuokranantaja 2018.

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, eikä Suomi ole poikkeus. Väestön kasvu eriytyy sekä maan eri osien välillä että alueiden sisällä. Helsingin, Turun ja Tampereen muodostaman kasvukolmion alueella vaikutusalueella asuu jo kaksi kolmasosaa suomalaisista, 3,25 miljoonaa asukasta. Tällä puolentoista tunnin ajoaika-alueella sijaitsee myös 60 % koko maan työpaikoista. Toisella tapaa laskien Helsinki-Oulu-pääradan vaikutusalueella asuu 2,7 miljoonaa asukasta eli noin joka toinen suomalainen vuonna 2017.

Alueen menestymiselle näyttää löytyneen selviä tunnusmerkkejä.

– Menestyvän alueen viisi peruspilaria ovat elinvoimaisuus, vetovoimaisuus, pitovoimaisuus, valovoimaisuus sekä kipinä- tai kitkatekijät. Tulevaisuudessa erityisesti pitovoima tulee korostumaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hyviä vanhuspalveluita, päiväkoteja tai kouluja – siis asukkaiden tyytyväisyyttä ja viihtymistä, Aro sanoo.

Vuokra-asuminen yhä suositumpaa

Suomen Vuokranantajien laki- ja edunvalvonta-asiantuntija Tarik Ahsanullah vahvistaa Aron tulokset. Asumispreferensseissä on tapahtunut nopea muutos.

Vuokramarkkinakatsaus 2018 kertoo samaa tarinaa ja tuo lisävaloa asumisen trendien muutoksiin.

Kaupungistuminen ja alueiden eriytyminen voimistuvat, eivätkä nuoret perheet välttämättä muuta enää kantakaupungista kehyskuntiin. Yhä useammalle tärkeää on palveluiden saatavuus, ja pienempikin määrä neliöitä riittää, jos ne on tehokkaasti käytetty ja tarjolla on myös yhteisiä tiloja, Ahsanullah toteaa.

Nyt, kun työmarkkinat ovat suuressa murroksessa, on vuokra-asuminen monille yhtä mieluisa asumismuoto kuin omistusasuminen. Etenkin suurimmissa kaupungeissa tämä näkyy yhä selvemmin. Samaan aikaan asuntojen hintaerot jatkavat voimakasta kasvamistaan alueiden välillä, ja myös mikrosijainnin merkitys kaupunkien sisällä on kasvanut.

– Tulevassa hallitusohjelmassa onkin syytä huomioida kaupungistumiskehitys ja asuntojen hintojen eriytyminen eri alueilla, Ahsanullah sanoo.

Vuokranantaja 2018 -tapahtuma järjestettiin Helsingissä 17.11.2018. Suomen Vuokranantajien vuoden päätapahtuma kokoaa vuosittain yhteen yksityiset vuokranantajat ja muut asuntosijoittamisesta kiinnostuneet. Vuokranantaja tarjoaa laajan kattauksen uutta tietoa ja keskusteluja, joissa mukana ovat asumisen, rakentamisen ja talouden johtavat asiantuntijat.

Tutkija Timo Aron lisäksi tänä vuonna puheenvuoron käyttävit mm. visionääri Peter Vesterbacka, Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen, Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sekä Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Sanna Hughes.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti

Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää