Puolisoiden yhteinen koti

Puolisot voivat omistaa yhteisenä kotina käytetyn asunnon yhdessä, tai asunto voi olla yksin toisen puolison omistama. Henkilöt voivat olla keskenään avio- tai avoliitossa, mistä johtuen esimerkiksi asunnon myyntiä ja perintöoikeutta koskevat säännökset ovat erilaisia.

Avioliittolain säännökset omaisuudesta eivät koske avopuolisoita. Myös perintökaari suhtautuu eri tavalla avo- ja aviopuolisoihin. Nämä seikat on tärkeä huomioida esimerkiksi silloin, kun osakeluetteloon pyydetään merkitsemään uusi omistaja.

Asunnon myyminen

Avioliitossa oleva puoliso ei voi ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai myydä asuntoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Näin ollen yhteisenä kotina käytetyn asunnon myyntiin tarvitaan aviopuolison suostumus, vaikka myyjä omistaisi asunnon kokonaan yksin. Isännöitsijän tai hallituksen tehdessä osakeluettelomerkintää uuden omistajan nimiin tulee ennen merkinnän tekemistä tarkistaa, että asunnon myyntiin on aviopuolison suostumus.

Avoliitossa oleva puoliso, joka omistaa asunnon yksin, ei puolestaan tarvitse toisen puolison suostumusta asunnon myyntiin tai luovutukseen, vaikka kyseessä olisikin puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto.

Oikeus hallita asuntoa ja puolisoiden perintöoikeus

Mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, saa leski pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan lesken kodiksi sopivan asunnon, mikäli kodiksi sopivaa asuntoa ei sisälly lesken varallisuuteen. Lesken oikeus hallita yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja jäädä siihen asumaan on vahva ja se voi loukata myös rintaperillisten oikeutta lakiosaan. Selvyyden vuoksi lesken oikeus hallita asuntoa olisi hyvä merkitä osakeluetteloon, sillä jos leski käyttää tätä oikeuttaan, eivät asunnon omistajat voi myydä eivätkä pantata asuntoa ilman lesken suostumusta. Merkintä voidaan tehdä perillisten tai lesken pyynnöstä asianmukaisen selvityksen perusteella.

Avoliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan eloonjäänyt puoliso ei saa suoraan perintökaaren nojalla oikeutta pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa. Perintökaaren mukaan perittävän avopuolisolle voidaan kuitenkin antaa jäämistöstä avustuksena esimerkiksi rahaa tai käyttöoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Kyse on kuitenkin harkinnanvaraisesta avustuksesta eikä suoraan lain nojalla automaattisesti myönnettävästä etuudesta. Avopuolisoilla tarkoitetaan perintökaaressa puolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään 5 vuotta tai puolisoilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Mikäli leskelle myönnetään käyttöoikeus asuntoon, on myös tämä hyvä kirjata osakeluetteloon.

Jos perittävä oli naimisissa ja häneltä ei ole jäänyt rintaperillisiä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Leski siis perii puolisonsa, jolla ei ole rintaperillisiä, ellei perittävä ole testamentissa määrännyt toisin.

Avopuolisot puolestaan eivät peri toisiaan suoraan lain nojalla. Avopuoliso perii ensiksi kuolleen puolison vain testamentin nojalla.

Edustaminen yhtiökokouksessa

Lesken oikeus hallita asuntoa tai avolesken käyttöoikeus ei tuo oikeutta edustaa kuolinpesää yhtiökokouksessa ellei tällaista oikeutta ole erikseen testamentattu. Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät itse halua osallistua yhtiökokoukseen, voivat he halutessaan valtuuttaa esim. lesken edustamaan heitä yhtiökokouksessa. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden tulee allekirjoittaa valtakirja.

Jos osakas haluaa valtuuttaa jonkun toisen edustamaan itseään yhtiökokouksessa, tulee se tehdä ensisijaisesti valtakirjalla. Hyväksyttävänä voidaan kuitenkin pitää myös sitä, että yhtiön omistamassa rakennuksessa, samassa huoneistossa asuvilla puolisoilla on lähtökohtaisesti oikeus edustaa toista osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa ns. asemavaltuutuksen nojalla eli ilman valtakirjaa. Tämä koskee niin avio- kuin avopuolisoitakin. Mikäli asiassa ilmenee valtuutusta vastaan puhuvia seikkoja, ei yhtiökokouksen tule luonnollisestikaan hyväksyä asemavaltuutusta.

Sen lisäksi, että osakas saa asunto-osakeyhtiölain mukaan käyttää valtuutettua, on osakkaalla oikeus käyttää myös avustajaa yhtiökokouksessa. Näin ollen asunnon omistavan puolison niin halutessa voi myös ei-omistava puoliso osallistua yhtiökokoukseen avustajana yhdessä asunnon omistavan puolisonsa kanssa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti