Ötökät yleistyvät myös kaupunkiasunnoissa

Kuva: EStorjunta Oy

Luteet, torakat, rotat ja muut tuhoeläimet ovat yleisempiä kuin luullaan. Varsinkin luteet ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina. Jos epäilet kodissasi olevan tuhoeläimiä, ota heti yhteys isännöitsijään. Ammattilaisen avulla tuhoeläinten kukistaminen yleensä onnistuu.

Sisätiloissa esiintyvistä tuhoeläimistä suurin osa on hyönteisiä. Kolmesta sadasta sisätiloissa esiintyvästä hyönteislajista noin 50 lajia on merkittäviä tuholaisia.

Tuhoeläimistä ilmoittamisen pelätään leimaavan ilmoittajan epäsiistiksi, vaikka ongelma ei yleensä johdu liasta. Tuhoeläimet kulkeutuvat kotiin helposti esimerkiksi matkatavaroiden, vaatteiden, huonekalujen tai elintarvikkeiden mukana. Ylimääräisen asukkaan kulkeutumista kotiin voi koettaa ennaltaehkäistä. Jos sellainen on kuitenkin kotiin tullut, on tärkeää päästä siitä nopeasti eroon.

Jos epäilet asunnossasi olevan tuhoeläimiä, voit tuoda näytteen isännöitsijälle tunnistettavaksi, vaikka lasipurkissa. Isännöitsijöiden käyttämät tuhoeläintorjujat tunnistavat eläimen käyttämällä tarvittaessa apunaan ympäristökeskusta tai eläinmuseota. Tuhoeläinten torjunnassa eivät kotikonstit yleensä auta, vaan paikalle tarvitaan ammattilainen.

Lutikat ovat yleistyneet nopeasti

Lutikoita voi tarttua matkaan kaikkialta ja ne ovat hankalia hävitettäviä. Huoneet pitää kammata huolella, jotta niiden olinpaikat löytyvät. Lutikoita voi olla tapettien, lattia- ja kattolistojen välissä, sängyn jalkojen liitoksissa, patjojen käänteissä ja melkein missä vain. Torjuntakertoja voidaan tarvita jopa kymmenen. Jos asukas muuttaa toiseen huoneeseen lutikoiden pelossa, niiden ruokahuolto loppuu ja ne muuttavat perässä. Siksi pitäisi malttaa pysyä omassa sängyssään.

Lutikka munii 6–8 kuukautta kestävän elämänsä aikana 200–300 munaa. Munista kuoriutuu 1–3 viikon kuluessa aikuisen näköisiä toukkia. Tuhohyönteiset saattavat kulkeutua myös asunnosta toiseen vaikkapa putkiläpivientejä pitkin. Siksi esimerkiksi matkalta tultaessa voi koettaa kotikonstein varmistaa, että ötökät kuolevat. Yli 60 asteen pyykinpesu tai kuivausrummun käyttö yleensä tappaa ötökät. Parin tunnin saunottaminen yli 70 asteessa tehoaa myös. Tällöin vaatteiden on oltava laatikoissa, etteivät ötökät lämmön noustessa yritä pudottautua viileämmälle lattialle. Pakkanen tappaa vasta alle -20 asteessa ja silloinkin hyönteisten on oltava pakkasessa ainakin pari päivää.

Elintarviketuholainen voi aiheuttaa vatsanväänteitä

Elintarvikkeiden tuholaiset elävät ruokatavaroissa tai niiden säilytyspaikkojen välittömässä läheisyydessä. Ne kulkeutuvat ruokakomeroon yleensä jonkin saastuneen tuotteen mukana.

Ne eivät ole myrkyllisiä, mutta voivat syötäessä aiheuttaa vatsavaivoja. Varsinaisia tauteja tuholaiset eivät yleensä levitä, mutta russakka saattaa levittää salmonellaa. Tuholaiset pilaavat elintarvikkeet ulosteillaan.

Jos vahinko havaitaan heti, hävitetään vain tuholaisia sisältävä pakkaus. Jos tuholaiset ovat levinneet muihin ruokatarvikkeisiin, on kaapin perusteellinen siivous ja myrkyttäminen tarpeen. Tämän jälkeen ruokatarvikkeet on hyvä pitää suojassa lasipurkeissa tai muovipusseissa vähintäänkin muutaman kuukauden, kunnes viimeisetkin yksilöt ovat kuolleet.
Puutuholaiset voivat tuhota rakennuksen rakenteita ja turmella huonekaluja. Purukasojen ilmaantuminen paikallaan olevasta esineestä kertoo puutuholaisesta. Rakenteissa esiintyviä yleisiä puutuholaisia ovat erilaiset jumit, kuolemankello, papintappaja ja hevosmuurahainen.

Muurahaiset tulevat keväällä

Kevään tullessa tulevat myös muurahaiset. Muurahaisongelmaa voi ehkäistä ennalta pitämällä huolen, ettei sokkelin läheisyydessä ole kukkapenkkejä eikä lahoavaa puuta. Muurahaiset etsivät pesäpaikkansa mieluusti pihalaattojen alta, joiden alla olla hiekoitus. Myös routaeristyksessä käytetty styroksi on muurahaiselle mieluinen paikka.

Vanhoissa taloissa muurahaisia tulee asuntoihin myös valurautaisista lattiakaivoista ja muista raoista. Perinteisiä konsteja muurahaisten torjuntaan on esimerkiksi suolan käyttö vaikkapa kynnyslistoissa, mutta rautakaupoista saa myös erilaisia muurahaismyrkkyjä, -ansoja, -rasioita, pölytteitä tai sirotteita.

Myös sokeritoukat nousevat asuntoihin viemäreistä. Ne ovatkin kenties jo yleisin tuholainen asunnoissa eikä niille ole omaa kotihävityskeinoa. Koska asunnot ovat samassa viemärilinjastossa, ongelma ei välttämättä rajoitu yhteen asuntoon. Sokeritoukkien asuntoon muuttamista voi ehkäistä pitämällä lattiakaivot puhtaana.

Torjunnalla eroon

Kun ötökkä on tunnistettu, tehdään arvio tarvittavista toimenpiteistä. Asukkaalle soitetaan ja sovitaan tarkastuskäynnistä. Torjunta-aine ja keinot valitaan ötökän mukaan. Samat torjuntaohjeet pätevät useimmiten eri tuhohyönteisryhmiin, joten tunnistus ei aina ole välttämätön.

Yhtä tärkeää kuin torjunta-aineen valinta on tietää, minne sitä levitetään. Esimerkiksi sokeritoukan oleskelupaikkoja ovat hellan takaosat, viemärit, vesilukot ja vessamansetit. Turkiskuoriaisia torjutaan muun muassa vaatekaappien alaosista ja vaatehuoneiden lattialistoista. Koiperhoset pitävät silkistä, villasta, turkiksista ja jopa koiran leluista. Lutikoiden torjunta voi pahimmillaan vaatia koko asunnon torjuntakäsittelyä sekä rakenteiden purkamista.

‒ Torjunta-aineet ovat useimmiten nestemäisiä, mutta geelejä ja jauheita käytetään myös. Käsittelyn jälkeen on aina muutaman tunnin varoaika, jolloin asunnossa ei saa oleskella. Uusintakäsittelyjä voidaan tarvita useita. Torjunta-ainepitoisuus määritellään hyönteisen koon mukaan
Huoneistokäsittelyissä ainemäärät ovat vaatimattomia ja yleensä torjunta-aine jäämät häviävät lämmön ja valon vaikutuksesta kahdessa kolmessa viikossa, tuholaisyrittäjä Pertti Jumppanen EStorjunta Oy:stä sanoo.

Vahinkoeläimet vahingoittavat myös rakennusta

Rotat, hiiret, lepakot, oravat ja linnut aiheuttavat monenlaista vahinkoa likaamalla paikkoja ulosteellaan, jyrsimällä sekä pesimällä väärissä paikoissa jne. Taloyhtiö vastaa siitä, että olosuhteet pysyvät vahinkoeläimille epäsuotuisina. Niille ei pidä olla tarjolla ruokaa eikä pesimispaikkoja.

Rottia on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eräiden arvioiden mukaan enemmän kuin ihmisiä. Ne pyrkivät pesimään rakennuksen kivijalkaan. Talojen seinustoilla ei saisi olla roskia, pensaat eivät saisi kasvaa seiniä pitkin, biojätettä ei pidä kompostoida avokomposteissa ja tuuletusventtiilien pitäisi olla ehjiä. Rotta kuolee useimmin maapesäänsä, mutta se voi kuolla myös väärään paikkaan, jolloin haju on pitkään kamala. Hiiri kuolee useimmiten yläpohjaan, jolloin haju ei yleensä siirry alaspäin.

Jyrsijöihin lukeutuva orava voi myös aiheuttaa tuhoja. Se on rauhoitettu pääosan vuodesta, metsästysaika on joulukuusta tammikuuhun. Oravia voi yrittää torjua asentamalla metalliverkkoja räystäiden alle. Linnut voivat olla myös aggressiivisia ja äänekkäitä. Räystäällä pesivän linnun poikasissa on usein tuhohyönteisiä, jotka syövät lintujen pesästä ruoanmuruja. Kun linnut muuttavat pois, hyönteiset pyrkivät asuntoihin muun muassa avoimista ikkunoista.

‒ Ihmisen ei pidä pelätä leimautumista, jos hän tekee ilmoituksen tuhoeläimestä. On koko taloyhtiön etu, että ongelma saadaan nopeasti ratkaistua. Koko taloyhtiön myrkyttäminen voi asuntojen määrästä riippuen maksaa taloyhtiölle jopa tuhansia euroja, yksittäisen asunnon ehkä vain muutamia satasia, Pertti Jumppanen korostaa.

Yleisiä kodin tuhoeläimiä:

Muurahaiset
Seinälude eli lutikka
Sokeritoukka
Koi
Häröt
Koisaperhonen
Russakka eli saksantorakka
Turkiskuoriainen

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti