Onko pelastussuunnitelmasi kunnossa?

Pelastustie-kyltti Kuva: Pixabay

Varautuminen tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin on asumisturvallisuuden perusta. Pelastussuunnitelma toimii taloyhtiöiden suunnittelun työvälineenä turvallisuuden rakentamisessa. Sen sisällön määrittävät pelastuslaki ja -asetus.

Pelastussuunnitelman pitää lain mukaan sisältää johtopäätelmät taloyhtiön vaaroista ja riskeistä, rakennusten ja muiden tilojen turvallisuusjärjestelyt, ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseen sekä muut varautumiseen liittyvät toimenpiteet.

Lisäksi se ohjeistaa asukkaita yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin ja väestönsuojeluun.

Taloyhtiön kannalta oleellista on pohtia vaadittuja asioita juuri oman asuinympäristön kannalta: mitä vaaroja ja riskejä meidän yhtiössämme on ja kuinka niihin voi varautua?

Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Velvoite koskee siis rivi- ja luhtitaloja sekä kerrostaloja. Jos taloyhtiöön kuuluu useita erityyppisiä rakennuksia, kuten sekä rivi- että paritaloja, velvollisuus koskee vain osaa rakennuksista. Käytännössä suunnitelma kannattaa kuitenkin laatia niin, että se kattaa koko taloyhtiön.

Hallitus vastaa suunnitelmasta

Suunnitelmassa on kuvattava, miten taloyhtiö on varautunut erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Pelastussuunnitelma voi olla myös osa laajempaa turvallisuussuunnitelmaa.

Pelastussuunnitelman paikkansa pitävyys on syytä tarkistaa vuosittain. Jos aiempi suunnitelma on kadonnut tai selvästi vanhentunut, voi olla helpointa laatia uusi suunnitelma kokonaan alusta. Olemassa olevasta suunnitelmasta kannattaa kuitenkin poimia talteen sellaiset tiedot, jotka yhä ovat ajan tasalla.

Suunnitelman tueksi on olemassa oppaita ja mallipohjia. Aiheesta on olemassa myös verkkokurssi Taloyhtiön pelastussuunnitelma, joka on saatavilla maksutta Suomen Kiinteistöliiton jäsenille. Sen asiasisällöstä vastaavat Helsingin Pelastusliiton asiantuntijat.

Suunnitelman laatii rakennuksen haltija, mikä käytännössä yleensä tarkoittaa taloyhtiön hallitusta. Myös liiketilojen toiminnanharjoittajat tulee ottaa mukaan yhteistyöhön.

Suunnitelman voi laatia myös turvallisuusvastaava tai muu taho, mutta suositeltavaa on, että hallitus osallistuu aktiivisesti suunnitelmatyöhön. Pelastussuunnitelmaa laadittaessa hallitus saa hyvän tilannekuvan yhtiön turvallisuudesta sekä vaadittavista toimista.

Rakennuslupa kertoo paljon

Pelastussuunnitelmassa on kuvattava taloyhtiön turvallisuusjärjestelyt. Ensiksi kannattaa siis tutustua taloyhtiöön ja sen rakennuksiin, kartoittaa olemassa olevat turvallisuusjärjestelyt sekä niiden kunto ja kunnossapito.

Liikkeelle on hyvä lähteä rakennusluvasta. Siitä selviävät muun muassa tilojen luvanmukaiset käyttötavat, palo-osastoinnin ja poistumisen järjestelyt sekä väestönsuojelu. Rakennusluvassa vaaditulle tekniikalle on oltava huolto- ja kunnossapito-ohjelma. Niihin liittyvät vastuut kirjataan pelastussuunnitelmaan. Erityisesti palovaroittimia koskevat määräykset tulee selvittää, sopia vastuut ja kirjata ne pelastussuunnitelmaan sekä antaa ohjeet asukkaille.

Suunnitelmaan kirjataan myös kiinteistön haltijan itsenäisesti hankkima turvallisuustekniikka.

Rakennusluvassa mainitaan myös pelastajien tarvitsemat järjestelyt, kuten pelastustiet ja savunpoisto. Nekin kirjataan pelastussuunnitelmaan.

Monet käytännön asiat on helpointa selvittää isännöitsijän tai kiinteistönhoitajan kanssa. Kierros taloyhtiön tiloissa auttaa hahmottamaan asiaa. Hyvät muistiinpanot ja valokuvat kiinteistöstä helpottavat suunnitelman kirjoittamista sekä viestintää asukkaille.

Mitkä riskit huomioon?

Riskien tunnistaminen ja arvioiminen on lähtökohta kaikelle varautumiselle. Erilaisten riskien arvioiminen on tärkeä työvaihe, jonka aikana hallitus pääsee syventymään taloyhtiön turvallisuuteen.

Taloyhtiön sisäisiä riskejä ovat esimerkiksi tulipalot, tapaturmat, vesivahingot sekä sähkökatkot ja muut kiinteistötekniikan häiriöt. Niitä voidaan myös itse ennaltaehkäistä. Ulkoisia riskejä, joihin taloyhtiö ei voi itse vaikuttaa, ovat esimerkiksi sisälle suojautumista vaativat onnettomuudet, luonnononnettomuudet, kunnallistekniikan häiriöt ja poikkeusolot.

Riskejä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon taloyhtiön erityispiirteet. Niitä voivat olla esimerkiksi sijainti, uima-altaat ja grillikatokset, liiketilat toimintoineen ja asukkaiden erityisryhmät, kuten ikäihmiset.

Kun vaarat ja riskit on tunnistettu, on aika arvioida, kuinka merkittävän uhan ne muodostavat. Riskien suuruudesta saa käsityksen arvioimalla niiden todennäköisyyttä ja aikaansaamaa tuhoa. Esimerkiksi vesivahinkoja sattuu vuosittain kymmeniä tuhansia, kun taas ruoanlaitosta syttyy vajaat tuhat tulipaloa vuodessa.

Turvallisuusjärjestelyihin tutustumisen ja riskien arvioinnin jälkeen voidaan todeta, mitkä turvallisuusjärjestelyt ovat kunnossa ja mitä pitää kehittää. Kunnossa oleville järjestelyille suunnitellaan ylläpito ja korjausta vaativat järjestelmät hoidetaan kuntoon.

Muista viestiä asukkaille

Pelastussuunnitelmasta on syytä muistaa, ettei dokumentti yksinään lisää kenenkään turvallisuutta. Jos asukkaat eivät tunne taloyhtiön turvallisuusjärjestelyjä ja toimintaohjeita vaaratilanteissa, suunnitelma on hyödytön.

Jo pelastussuunnitelmaa työstettäessä on tärkeää miettiä viestintää: kenen tarvitsee tietää ja mitä? Asukkaan on hyvä tietää, kuinka toimia tulipalon sattuessa. Kiinteistönhoitaja tarvitsee tiedon siitä, missä on pelastustie, joka tulee pitää lumettomana ja hiekoitettuna.

Viestintäkeinot ja -kanavat on syytä valita kohderyhmän ja viestin sisällön perusteella. Tärkeimmät tiedot ovat aina oltava saatavilla esimerkiksi ilmoitustaululla.

Taloyhtiön pelastussuunnitelma -kurssin löydät Kiinteistöliiton jäsensivuilta osoitteesta https://www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut/videotjaverkkokurssit/

Artikkeli on alun perin julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 6/2021.

Ota asukkaat mukaan

Pelastussuunnitelmaa tehtäessä ei sovi unohtaa asukkaita: heillä on paljon ensikäden tietoa ja kokemusta taloyhtiössä ja asunnoissa ilmenevistä riskitekijöistä ja vaaranpaikoista.

Asukkaat voi ottaa mukaan suunnitelman tekoon monessa vaiheessa. Suunnittelun alkaessa voidaan nimetä turvallisuustiimi tukemaan hallituksen työtä. Riskejä arvioitaessa asukkaille voidaan laatia kysely havaituista riskeistä ja vaaratekijöistä.

Asukkaat voidaan kutsua mukaan yhteiselle turvallisuuskävelylle, jolla kartoitetaan yhtiön tilojen turvallisuusjärjestelyjä ja riskejä. Lisäksi asukkaille voidaan järjestää koulutusta esimerkiksi alkusammutustaidoissa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti