Omistajilla vastuu asuinrakennusten korjaamisesta

Vastuu asuinrakennusten ylläpidosta ja korjaamisesta on omistajilla. Kiinteistöliiton mukaan suunnitelmallisella kiinteistönpidolla ja korjaustoiminnalla asuntojen omistajat varmistavat, että rakennukset toimivat tarkoituksenmukaisesti ja tarjoavat hyvät asuinolosuhteet, säilyttäen myös omistuksien arvon.

Jos rakennuksien annetaan rapistua, vastuu arvon putoamisesta on myös omistajalla. Omistamisen vastuuta ei voi eikä tule siirtää esimerkiksi viranomaisille sääntelyä lisäämällä. Aihepiiri nousi vahvasti esille tänään, kun julkistettiin valtakunnallinen Asuinrakennusten korjaustarve –tutkimusraportti.

Kiinteistöliitto kannustaa asuntojen omistajia hyödyntämään kaikille tarjolla olevia hyviä kiinteistönpidon käytäntöjä. Näitä käytäntöjä myös kehitetään jatkuvasti kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyönä.

”Omistajan eurot ovat normeja tehokkaampi tapa kohdentaa asuinrakennusten korjaukset ja kiinteistönpito oikeisiin osoitteisiin. Kehitetyt kiinteistönpidon mallit asettavat laatutasovaatimukset hyville toimintatavoille. Uuden rakennuksen ja vanhan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelijoiden tulisi sisällyttää suunnitelmiinsa myös valmis huolto- ja korjausohjelma rakennuksen elinkaarelle”, toteaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Kotitalousvähennys taloyhtiöremonteista toisi vakautta korjaamisen tukiin

Mikäli valtion viranomaiset haluavat taloudellisesti tukea asuntojen korjausrakentamista, tulee käytettävissä olevien tukien olla ennakoitavissa yhtä budjettivuotta pidemmällä aikavälillä, eikä vaihdella villisti vuodesta toiseen. Yksistään tällä vuosikymmenellä on jo ollut sekä runsaskätisen tuen jaksoja (vuosikymmenen vaihteessa ja 2013 – 2014) että minimaalisen tuen jaksoja (erityisesti vuosi 2015).

Kiinteistöliiton useaan otteeseen esittämä kotitalousvähennyksen ulottaminen asunto-osakeyhtiöiden tilaamiin korjauksiin olisi perusta vakaalle tukimallille. Se olisi myös hallinnollisesti kevyt toteuttaa henkilöverotuksen osana, eikä vaatisi korjausavustuksien tapaista hallintobyrokratiaa valtion- ja kuntien viranomaisilta.

Kiinteistö- ja rakennusalan tilastotuotanto peruskorjaustarpeessa

Kiinteistö- ja rakennusala muodostaa merkittävän osan kansallisvarallisuudesta ja kansantuotteesta, jonka kehittymistä kuvaavien keskeisen tilastojen tuottaminen on varmistettava ja avaintilastojen laajuutta, tarkkuutta ja vertailtavuutta kehitettävä. Tilastointitapoja uudistettaessa tulee myös varmistaa, että murroskohtiin ei jää haitallisia katkoskohtia. Asuinrakennusten korjausrakentamisen tilastossa tämä toteutui vuosien 2012 ja 2013 kohdalla.

Lähes 90 000 asunto-osakeyhtiön osakkaat omistavat n. 1 200 000 asuntoa eli yli 40 % kaikista asunnoista. Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden talous –tilasto on yksi keskeisistä kehitystyötä vaativista tilastoista lakkauttamisen sijaan.

”Noin 70 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on asunnoissa. Tämän varallisuuden johtaminen edellyttää laadukasta ja kattavaa tilastotuotantoa alan perusasioista. Muuten kokonaisuuden hallinta on mahdotonta”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Asuinrakennusten korjaustarve -raportti (pdf-tiedosto)

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti