Mikä lämmitystapa olisi paras? Näin vertailet eri järjestelmiä keskenään

Kuva: Ralf Ahlskog

Maalämpö on edelleen uudistalojen suosituin lämmitysmuoto, mutta ilma-vesilämpöpumppu on noussut maalämmön haastajaksi lämmitysmuotoa vaihtavien keskuudessa. Samalla suora sähkölämmitys on jäämässä pienten, energiatehokkaiden kohteiden valinnaksi ilmalämpöpumpun, varaavan tulisijan ja hyvällä lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän kanssa.

Korjausrakentamisessa sen sijaan hyödynnetään edelleen myös puulämmitystä, etenkin pohjoisen Suomen kohteissa, joissa lämpöpumput eivät ole omimmillaan kovissa pakkasissa. Pohjoisessa maalämmön kulut nousevat, koska porakaivo joudutaan poraamaan syvemmälle viileämmän kalliolämmön vuoksi. Puulämmitystä mietitään myös eteläisessä Suomessa, jos tontilla on omaa metsää ja energia saadaan sitä kautta ”maksutta”.

– Tulisija on edelleen hyvä tukilämmitysmuoto. Jos talossa on ilmavesilämpöpumppu, se tuottaa sähköä sitä huonommalla hyötysuhteella, mitä kylmempi ulkona on. Silloin tulisijaa lämmittämällä voidaan merkittävästi loiventaa sähkön kulutushuippuja, Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuteen erikoistunut asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.

Tulisijan kiinnostavuutta saattaa lisätä se, että tulevaisuudessa sähkön kulutushuipuista maksetaan enemmän myös asuinkäytössä yleistyvän tehotariffihinnoittelun myötä.

Aurinkoenergiaa hyödyntävistä järjestelmistä aurinkosähkö on yleistynyt selvästi eniten aurinkolämmön jäädessä vähemmälle suosiolle. Kettunen näkee ilmiön taustalla aurinkosähkön ylläpidon helppouden. Huoltotarve on pieni, kun liikkuvia osia ei käytännössä ole.

Näin vertailet

Lämmitysjärjestelmien vertailu on kohdekohtaista, kertoo rakentaja.fi-verkkosivusto. Ensin arvioidaan kohteen lämmitystarve. Uudiskohteen talotekniikkakin voidaan valita lämmitysmuodon mukaan.

– Vesikiertoinen lattialämmitys takaa, että lämpöä saadaan hyvällä hyötysuhteella esimerkiksi maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun kanssa. Lattialämmitys parantaa hyötysuhdetta entisestään, Kettunen kertoo.

Jos enemmän energiaa kuluttavassa asuinkohteessa päädytään lämpöpumpun ja lattialämmityksen yhdistelmään, maalämpö on usein vahvoilla matalien käyttökulujensa takia.

Eteläisen Suomen sääoloissa ilmavesilämpöpumppu sen sijaan haastaa maalämmön, koska sen investointikulut ovat matalammat ja yhdessä lattialämmityksen kanssa päästään verrattain hyvään hyötysuhteeseen. Hyötysuhde ja lämmitystarve ratkaisevat, miten hyvin maalämpö maksaa itsensä takaisin ilmavesilämpöpumppuun verrattuna.

Poistoilmalämpöpumppu on Kettusen mukaan parhaimmillaan rakenteellisesti energiatehokkaissa kohteissa.

– Poistoilmassa on vain tietty määrä energiaa. Rakenteellisesti energiatehokkaassa talossa poistoilmasta talteen otettava energia riittää paremmin kattamaan käyttöveden ohella tilojen lämmitystä, jolloin sähkövastusten käyttötarve jää maltilliseksi.

Huomioi avustukset

Lämmitysjärjestelmien vertailu on kannattavaa, koska järjestelmällä on merkitystä rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana. Lämmityskustannukset kun ovat suurimpia kulueriä asumisen aikana.

Remontoijan kannattaa huomioida myös erilaiset avustukset, kuten korotetun kotitalousvähennyksen ja tuen öljylämmityksestä luopumiseen.
Valikoimapaletissa on myös ARA:n energia-avustus kohteille, joissa pystytään parantamaan remonttikohteen E-arvoa riittävästi kohteen alkuperäistasoon verrattuna. ARA:n avustus voi olla hyvä tapa luopua esimerkiksi sähkölämmityksestä.

Muista peruslähtökohdat, kun lähdet vertailemaan

• Pohjoisen Suomen kohteissa, joissa lämpöpumput eivät ole omimmillaan kovissa pakkasissa, puulämmityksellä on edelleen tärkeä merkitys.
• Tulisijan kiinnostavuutta lisää se, että tulevaisuudessa sähkön kulutushuipuista maksetaan enemmän myös asuinkäytössä yleistyvän tehotariffihinnoittelun myötä.
• Remontoijan kannattaa huomioida erilaiset avustukset, kuten korotetun kotitalousvähennyksen ja tuen öljylämmityksestä luopumiseen.
• Rakennuksen lämmitystapaa muuttavalla remontoijalla olisi hyvä olla käytössään kohteen rakennuspiirustukset ja pitkän aikavälin energian kulutustaso.

Lue rakentaja.fi-lehden juttu kokonaan tästä!

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti