Lainsäädännössä ei mainintaa vesiporakaivojen suojaetäisyyksistä

Kiinteistön omistaja nosti oikeuskanteen naapurin porakaivon tehnyttä yrittäjää vastaan, koska porakaivon teko oli johtanut kiinteistön kaivoveden tulon heikkenemiseen. Helsingin hovioikeus hylkäsi kanteen, sillä väitettä porakaivojen liiallisesta läheisyydestä ei pystytty osoittamaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Vedentulon heikkenemistä valittanut vaati porakaivon asentaneelta yrittäjältä oikeuskulujen kanssa lähes 30 000 euron korvauksia. Hän perusti väitteensä sille, että kiinteistön arvo oli laskenut, sillä samassa vesisuonessa oli nyt kaksi kaivoa.

Naapurikiinteistön uusi porakaivo rakennettiin noin 13 metrin päähän kaivosta, jonka veden tulo alkoi takkuilla. Kaivot ulottuvat tavallisesti noin sadan metrin syvyyteen.

Kiista uusmaalaisten naapurusten kaivon rakentamisesta meni Hyvinkään käräjäoikeuteen, jossa kantaja vaati porakaivoyrittäjältä korvauksia. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan kantaja ei pystynyt esittämään oikeudelle perusteluina käyttämiään aluehallintoviraston määräyksiä, joita kaivoyrittäjä olisi rikkonut. Lainsäädännössä ei ole mainintaa suojaetäisyyksistä vesiporakaivojen osalta. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja katsoi, ettei yrittäjä aiheuttanut vahinkoa vahingonkorvauslain perusteellakaan.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Sen mukaan omistaja määrää kiinteistöstään ja myös siitä, mihin paikkaan porakaivo tehdään. Yrittäjä toteutti asennustyön ja hyödyn työstä sai kiinteistön omistaja.

Vesilain esitöihin viitaten hovioikeus totesi, ettei porakaivoyrittäjän toiminta ollut vesilain vastaista. Hovioikeus päätyi samaan ratkaisuun kuin käräjäoikeuskin, sillä kantaja ei pystynyt osoittamaan seikkoja, joiden perusteella hänellä oli oikeus vahingonkorvaukseen.

Lue lisää täältä.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti