Korjausrakentamisen strategian seuranta: tarvitaan ryhtiliike, jotta rakennuskannan korjausvaje kurotaan umpeen

Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijat esittävät huolensa maamme rakennuskannan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Asiantuntijaryhmä on arvioinut kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen tilaa osana Korjausrakentamisen strategian seurantaa. Ryhmä esittää myös joukon toimenpiteitä, joilla kansallisomaisuus saadaan tehokkaammin kuntoon.

Rakennuskannan asianmukainen ylläpito ja korjaaminen palvelevat kansalaisten terveyttä, kestävää kehitystä, kansantaloutta ja Suomen kilpailukykyä. Vuonna 2007 valmistunut Korjausrakentamisen strategia on vienyt asioita oikeaan suuntaan. Tästä huolimatta suomalaisia kiinteistöjä ei vielä ylläpidetä, korjata ja kehitetä yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita vastaavalla tavalla. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana korjausvajetta on kertynyt noin 25 miljardia euroa. Merkittävä haaste on löytää tavat korjata talot asukkaiden maksukyvyn puitteissa. Korjaus- ja ylläpitovaje koskee erityisesti asuinrakennuksia, mutta myös julkisen sektorin kiinteistöjä.

Suomen rakennuskannassa on käynnissä laaja korjausvaihe, kun 1960-80 -lukujen kerros- ja rivitalokanta on tullut putkistojen ja julkisivujen korjausikään.  Asiantuntijoiden mukaan tilanne tulee nähdä mahdollisuutena kehittää rakennuskannan palvelukykyä, kiinteistö- ja rakennusalan toimintaa ja Suomen kilpailukykyä.

Suunnitelmallisuus, asiakaslähtöisyys, osaaminen ja koulutus

Korjausvajeen taittamiseksi asiantuntijat ehdottavat toimia erityisesti kolmella alueella:

  • Korjauskulttuuriin muutos syntyy viime kädessä kiinteistönomistajista, joten on tärkeää saada omistajat tiedostamaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitys. Tätä voidaan tukea hyödyntämällä työkaluja ja välineitä, jolla kiinteistönpidosta tulee pitkäjänteisempää, ymmärrettävämpää ja läpinäkyvämpää.
  • Kiinteistöjen ylläpito- ja korjauspalvelujen tuottavuutta tulee tehostaa. Kasvava korjaustarve luo hyvät edellytykset uudenlaisten korjausmenetelmien, -toimintatapojen ja -prosessien käyttöön. Korjauspalveluja voidaan kehittää yhä asiakaslähtöisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, jolloin myös kiinteistönomistajien kynnys suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon madaltuu.
  • Hyvä osaaminen tukee laadukasta toimintaa ja kohottaa rakennusalan ammattiylpeyttä. Jatkossa tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota mm. koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen, lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin sekä koulutuksen kokonaisvaltaisuuteen.

Asiantuntijaryhmän toimenpidesuositukset tukevat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti