Kiertotalouden avaimet taloyhtiöillä ja asukkailla

Kuvituskuva. Kuva: Bigstock

Suomessa keskustellaan vilkkaasti jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja kiertotalouden edistämisen haasteista. Esimerkiksi muovipakkausten kerääminen on käynnistynyt vilkkaasti, mutta kansalaisten kierrätyshalukkuuteen ei luultavasti ole pystytty vielä riittävästi vastaamaan. Monilla alueilla ja taloyhtiöissä muovipakkausten kerääminen ei vielä ole mahdollista. Ekopisteissä kerääminen onnistuu, mutta monesti kansalaisilla on niihin arjen sujuvuuden kannalta liikaa matkaa.

Suomen kierrätystavoitteet ovat vielä jääneet saavuttamatta. Vuonna 2017 yhdyskuntajätteistä 41 prosenttia meni kierrätykseen, kun tavoite on 50 prosenttia. Tavoitteet vain nousevat 2020-luvulla uusien direktiivien myötä. Hyvää ja tavoitteiden mukaista kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna on se, että vain prosentti yhdyskuntajätteestämme meni kaatopaikoille vuonna 2017. Vielä vuonna 2007 kaatopaikoille kärrättiin yli puolet kaikesta yhdyskuntajätteestä, 1,4 miljoonaa tonnia.

Kiinteistöliiton tuoreen kiertotalouskyselyn perusteella taloyhtiöiden hallitukset ovat kiinnostuneita ja hyvin kartalla kierrätyksen tilanteesta ja tavoitteista. Myötämielisyys on syytä hyödyntää päätettäessä tulevien vuosien kiertotaloutta koskevista linjauksista.

Kierrätystavoitteiden saavuttamattomuus on herättänyt Suomessa hermostuneisuutta. Komission ärhentely Suomea ja tavoitteista huomattavasti enemmän jäljessä olevia jäsenmaita kohtaan on lisännyt tuskaa. Virkamiehet ovat hahmotelleet tapoja, joilla jätealan tavoitteisiin päästäisiin nykyistä paremmin. Valitettavasti joidenkin hahmotelmien hyöty-kustannussuhteet ovat erittäin huonoja.

Kierrätystietoa pitää saada lisää

Taloyhtiöiden kannalta on tärkeää varmistaa, että kansalaisilla ja taloyhtiöiden hallinnolla on saatavilla ajantasaista tietoa jätehuollon ja kiertotalouden tavoitteista. Lisäksi kiinteistöissä tarvitaan yksinkertaisia ja tehokkaita lajitteluohjeita. Molempia tarpeita pitää edistää innokkaalla yhteistyöllä ja aktiivisella viestinnällä. Kiinteistöliiton kysely ja julkinen keskustelu osoittavat, ettei jätealan perusasioista tahdo löytyä riittävästi tietoa. Tietoa pitää saada kaikilla mahdollisilla kanavilla, kaiken ikäisille kansalaisille.

Tietoa pitää jakaa monella kielellä, suomi ja ruotsi eivät riitä. Tarvitaan ainakin englanniksi, venäjäksi ja somaliksi käännettyjä kierrätys- ja lajitteluohjeita. Tavallisten asujien lisäksi lajitteluohjeita tarvitsevat matkailijat, jotka esimerkiksi käyttävät taloyhtiöiden asuntoja Airbnb:n välityksellä.

Erilliskeräys haastavaa pienille taloyhtiöille

Pääkaupunkiseudun jätehuolto mullistuu vuonna 2021. Taloyhtiöissä erillislajitteluvelvoite tulee koskemaan kaikkia vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä. Velvoite koskee muovin lisäksi kartonkia, lasia ja pienmetalliakin. Nykyisin erillislajitteluvelvoite koskee 10 tai 20 huoneiston taloyhtiöitä, eikä muovissa ole vielä kiinteistökohtaista velvoitetta ollenkaan.

Pienille taloyhtiöille tämä merkitsee valtavaa urakkaa. Pääkaupunkiseudullakin on tuhansia 5–20 huoneiston taloyhtiöitä. Yksi keskeinen haaste on pienten taloyhtiöiden jätekeräyshuoneiden ja muiden tilojen riittävyys. Nykyisinkään tilaa ei ole liikaa. Lisäkustannuksia tulee vähintään välillisesti. Haaste on myös ihmisten kodeissa, sillä keittiöt ja muut tilat ovat riittämättömiä kaikkien jätejakeiden varastointiin ja säilytykseen edes lyhytaikaisesti. Tarvitaan käytännön ratkaisuja markkinoilta.

Viranomaisten ja jätealan toimijoiden tulee edistää yhteistyötä kiinteistönomistajien välillä. Tämä vaatii aktiivista viestintää ja markkinointiosaamista. Lisää säädöksiä tähän ei välttämättä tarvita. Kyse on hyvien mallien mahdollistamisesta. Pienten taloyhtiöiden lisäksi asia koskee tuhansia omakotitalojen omistajia.

Huonoa sääntelyä ei tarvita

Viranomaisten ei missään nimessä pidä lähteä luomaan kiinteistötasolle jätekustannusten huoneistokohtaisia jakojärjestelmiä. Jo vähäinen tarkastelu osoittaa, ettei näin pystyttäisi saamaan aikaan sellaista jätemäärien pienennystä, joka kompensoisi järjestelmän aiheuttamat lisäkustannukset. Malli aiheuttaisi hallinnollista vaivaa ja alttiuden turhille riidoille, jopa väärinkäytöksille.

On keskityttävä vaikuttaviin toimiin, jotka ovat parhaimmillaan lähes ilmaisia. Kalliita ja vähävaikutteisia lääkkeitä ei pidä määrätä edes ”lumetarkoituksiin”. Jos näin kuitenkin kävisi, kansalaisten nyt hyvässä kasvussa oleva kierrätysinto voi lakastua.

Jätealan sääntelyssä on syytä muistaa, että olosuhteet ja asutuksen tiheys vaihtelevat Suomessa suuresti. Kaikkea ei pidä kerätä hinnalla millä hyvänsä.

Kiinteistökohtaisen keräämisen lisäksi on oleellista kehittää ekopisteiden verkostoa. Ainakin Helsingissä muovipakkausten keräysastiat ovat paikoitellen jatkuvasti täynnä, mikä tarkoittaa sitä, että palvelun kysyntä ylittää tarjonnan. Mikäli palveluun ei voida luottaa, sitä ei käytetä, vaikka kuluttajien kierrätyshalu onkin korkealla.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti

2 kommenttia

  • Martti Perttula Reply

    4.4.2019 at 17:30

    Sipsipussin kierrätysohje (vaarallisiin jätteisiin) hieman ihmetytti Taloyhtiö.Nyt -lehden visassa.

    • Mervi Ala-Prinkkilä Reply

      5.4.2019 at 09:58

      Hei, nyt on ilmeisesti sattunut painovirhe visassa, oikea paikka on kylläkin sekajäte. Täysmuoviset sipsipussit voi laittaa muovinkeräykseen.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää