Kaukolämpöjärjestelmä ja poistoilmalämpöpumput ne yhteen soppii

Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy arvio kerrostalokiinteistöjen poistoilmalämpöpumppuinvestoinnin takaisinmaksuajaksi toiminnassa olevista kohteista saadun tiedon valossa on Kaukolämpöjärjestelmä ja poistoilmalämpöpumputkeskimäärin 7-10 vuotta. Tampereen Sähkölaitoksen markkina-alueella lämpöpumppu-kaukolämpö-hybridikytkentöjä on toiminnassa parisen kymmentä ja niiden määrän arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Tampereen Sähkölaitos tarjoaa hybridiratkaisuja miettiville palveluja oikein mitoitetun ratkaisun löytämiseksi.

– Kyse on normaalista talotekniikan teknisestä kehityksestä. Myös määräykset muuttuvat ja energiansäästötavoitteet asettuvat yhä tiukemmalle tasolle, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen asiakkuuksista vastaava johtaja Pasi Muurinen.

Poistoilmalämpöpumppujen tulo vähentää vääjäämättä kaukolämmön kulutusta. VTT:n hiljattain julkaiseman selvityksen mukaan kulutus voi lämmön talteenottoa hyödyntävillä poistoilmalämpöpumpuilla jopa puolittua.

Tampereen Sähkölaitoksen saamien kokemusten valossa pelätty hybridiratkaisujen aiheuttama kaukolämpöveden paluulämpötilan kohoaminen on ollut vähäistä, eikä ole vaikuttanut lämmöntuotannon hyötysuhteeseen.

Investointikustannukset noin 100 000 euroa

Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy sanoo toiminnassa olevien kohteiden poistoilmalämpöpumppujärjestelmien investointikustannuksien liikkuvan tyypillisesti 60 000 – 170 000 euron välissä.

– Tämä merkitsee lämmityskustannuksissa 15–40 prosentin laskua, kun otetaan huomioon myös lämpöpumppujen käyttämä sähkö, Petri Pylsy laskee.

– Haluamme olla asiakkaillemme kumppani mahdollisimman hyvän ratkaisun hakemisessa, emme taho, joka tuo pöytään ongelmia. Asiakaslähtöisesti toimimalla meillä on vähentyneestä energiakulutuksesta huolimatta tyytyväisiä asiakkaita ja jatkuva koko kiinteistön elinkaaren kestävä kumppanuussuhde, Pasi Muurinen toteaa.

Kaukolämpölaitokset uuden edessä

Kehitys avaa Muurisen mukaan kaukolämpölaitoksille uusia mahdollisuuksia. Ensimmäisten joukossa Suomessa Tampereen Sähkölaitos on alkanut yhdessä asiakkaidensa kanssa hyödyntää sillä olevaa energiankulutuksen tuntimittausdataa.

– Tuntimitatun kulutustiedon avulla kiinteistöt voivat mitoittaa oikein lämmitysratkaisunsa ja välttyä alimitoitukselta tai ylisuurilta investoinneilta, Muurinen sanoo.

Muita mahdollisuuksia ovat pakkasella tarvittavan varatehon tuotteistaminen ja hybridijärjestelmien toimivuudesta huolehtiminen. Lämpöyhtiö voi auttaa asiakkaitaan myös mittauksissa ja hybridijärjestelmän kannattavuuden jälkianalyyseissä.

Kaukolämpölaitoksien suhtautuminen hybridikytkentöihin on kirjavaa. Energiateollisuus on antanut hybridikytkennöistä ohjeen K1/2013.

– Suositus esittää mallikytkennän. Sitä ei ole tarkoitettu estämään lämmitysmarkkinoiden kehitystä. Parhaaseen lopputulokseen pääseminen vaatii tapauskohtaista tarkastelua ja monia erilaisia kytkentäratkaisuja, Muurinen painottaa.

Hybridiratkaisun hankinta ei ole läpihuutojuttu, vaan vahvaa asiantuntemusta vaativa korjaushanke. Hankesuunnitteluvaihe on muistettava tehdä huolella ja ammattitaitoisesti hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.

– Pelkästään taloyhtiön sijaintipaikkakunnalla on merkitystä kannattavuustarkasteluihin, koska kaukolämmön hinta vaihtelee tuotantoratkaisuista riippuen hyvin paljon eri puolella Suomea, Pylsy muistuttaa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää