Kamera valvoo

”Taas joku tagi ja töhryjä ulko-oven pielessä. Naapurin pyöräkin vietiin.” Tällaisessa tilanteessa taloyhtiön hallitus saattaa alkaa miettimään keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi. Herää kysymys kameravalvonnan toteuttamisesta. Mitä normistoa asiaan liittyy?

Mitään lupakäytäntöjä tai viranomaismaksuja kameravalvonnalle ei esimerkiksi ole, mutta rikoslaki ja henkilötietolaki asettavat sille muutamia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka kameravalvontaa valmistelevan taloyhtiön tulee huolella selvittää.

Salakatselu rangaistavaa

Salakatselu on rikos, josta voi seurata sakko- tai vankeusrangaistus. Rikoslain mukaan salakatselulla tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevan henkilön oikeudetonta katselua tai kuvaamista teknisellä laitteella. Kotirauha suojaa niin asunnon sisätiloja ja ulko-ovea kuin parveketta ja asunnon yksityisessä käytössä olevaa piha-aluettakin. Taloyhtiössä muita suojattuja paikkoja, joita kuvaamalla salakatseluun voi syyllistyä, ovat esimerkiksi asuintalon porraskäytävät sekä sauna- ja suihkutilat, joissa oleskeleva voi olettaa olevansa suojassa ulkopuolisten katseilta. Oikeudetonta kuvaaminen ei ole silloin, jos siihen on saatu kuvattavien suostumus.

Kameran sijoittelu ja suostumukset

Ettei salakatselutilannetta pääsisi edes vahingossa syntymään, on taloyhtiössä tapahtuvan kameravalvonnan kannalta merkityksellistä juuri se, mitä kamera kuvaa. Kamera voidaan haluta taloyhtiössä sijoittaa kuvaamaan esimerkiksi porraskäytävää, yleistä piha- tai paikoitusaluetta, yhteistä pyörävarastoa taikka muita yhteisiä säilytystiloja, kuten kellarikäytävää.

Koska porraskäytävät luetaan kotirauhan piiriin kuuluviksi, tarvitaan porraskäytävässä tai hississä tapahtuvan kameravalvonnan toteuttamiseksi suostumukset kyseisen portaan asukkailta. Muissa edellä luetelluissa esimerkkitilanteissa yhtiökokous voi enemmistöllä päättää kameroiden asentamisesta ko. tiloihin, kunhan vain pidetään huoli, että kamerat osoittavat yleiseen alueeseen päin eivätkä esimerkiksi yksittäisen asunnon tai kellarikomeron ovelle. Esimerkiksi rakennuksen ulko-ovelle kamera voidaan asentaa yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä siten, että se osoittaa yleiselle piha-alueelle päin. Jos se kuvaa portaaseen sisään tulevia, tarvitaan kuvaamiseen edellä mainitusti kyseisen portaan asukkaiden suostumus. Selvää on, että esimerkiksi yhteisiä sauna- ja suihkutiloja tai asukkaan yksityisessä käytössä olevaa parveketta tai piha-aluetta ei saa kuvata.

Mitään täysin yleispätevää ohjetta kameroiden sallittuihin kuvaamispaikkoihin tai kuvaamisen oikeutukseen ilman kuvattavien suostumuksia ei kuitenkaan ole olemassa, vaan jokainen tapaus on aina arvioitava erikseen.

Tallenteet henkilötietojen käsittelyä

Mikäli yhtiössä käytetään tallentavaa kameravalvontaa, on lisäksi huomioitava henkilötietolain säännökset, sillä tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja. Jos kameravalvontajärjestelmä ei tallenna kuvaa tai ääntä lainkaan, edes lyhyeksi aikaa, eikä henkilötietoja muutenkaan kerätä järjestelmän avulla, henkilötietolakia ei sovelleta.

Kuvaa tai ääntä henkilöstä tallentava kameravalvontajärjestelmä on henkilötietojen automaattista käsittelyä. Henkilötietolaki edellyttää, että kameravalvonnalle tulee olla henkilötietoja käsittelevän toiminnan kannalta asiallinen syy ja tarve, kuten omaisuuden ja turvallisuuden suojaaminen. Kameravalvonnan harjoittajana toimiva taloyhtiö on tällöin henkilötietolain tarkoittama rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän tulee toteuttaa valvonta henkilötietolain mukaisesti, mikä tarkoittaa mm. seuraavaa:

  • Kameravalvonnasta sekä siitä, onko se tallentava, tulee tiedottaa näkyvästi, esimerkiksi tarroilla tai kylteillä.
  • Tallenteita ei saa käyttää muissa kuin niissä tarkoituksissa, mitä varten kameravalvontaa on alettu suorittaa.
  • Tietoa ei saa luovuttaa käyttötarkoituksen vastaisesti ulkopuolisille.
  • Tallenteet tulee hävittää heti, kun ne ovat käyneet tarpeettomiksi.

Lisäksi rekisterinpitäjän on laadittava tallenteesta syntyvästä henkilörekisteristä rekisteriseloste, joka tulee olla tarvittaessa kaikkien saatavilla. Siitä tulee ilmetä mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, rekisterinpitäjän yhteystiedot vastuuhenkilöineen, tietojen käsittelyn tarkoitus sekä se, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan.

Kameravalvontaa harkitsevan taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa hankkia lisätietoja aiheesta esimerkiksi tutustumalla Poliisihallituksen julkaisemaan Kameravalvontaoppaaseen sekä tietosuojavaltuutetun oppaisiin.

1 kommentti

  • Riitta Ahonen Reply

    9.4.2018 at 10:12

    Hallitus on asennuttamassa taloomme tallentavaa kameravalvontalaitteistoa ilman yhtiökokouksen käsittelyä. Asia tuli esiin, kun asentaja ilmestyi paikalle. Meitä asukkaita ei ole informoitu asiasta sanallakaan. Hallituksen pj oli täysin tietämätön henkilörekisteristä ja rekisteriselosteesta. Kaiken lisäksi tarvitaan portaan kaikkien asukkaiden suostumus, jos kamera kuvaa portaaseen sisään tulevia. Kuulemma kamera on tulossa joka ovelle. Me asukkaat emme taatusti suostu maksamaan tällaista 6-7.000 euron hanketta, joka on tehty selkämme takana.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti