Jätelaki uudistuu – taloyhtiöille velvoitteita

Kuva: Ralf Ahlskog

Uuteen jätelakiin on tarkoitus siirtyä jo heinäkuun alusta. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024.

Uuden jätelain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Tämä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.

Jätelainsäädännön muutoksen myötä jätteiden lajittelua tullaan lisäämään eikä erilliskerättyä jätettä enää voi viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi. Jätteitä kerätään erikseen lajiteltuina jätelajeinaan. Kaikkien taajama-alueiden vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulisi lajitella erikseen seuraavia jätelajeja:

• sekajäte
• biojäte
• kartonkipakkaukset
• muovipakkaukset
• lasipakkaukset
• metallipakkaukset

Tämän lisäksi kiinteistöillä kerätään myös erikseen paperia sekä metallipakkausten kanssa usein samaan jäteastiaan pienmetallia eli muuta pienikokoista metallijätettä, joka ei ole pakkauksia. Eri paikkakunnilla käytetään sekajätteen lisäksi myös termejä poltettava jäte, polttokelpoinen jäte ja kuivajäte.

Eri jätteille omat keräystavoitteet

Suomessa suurin kierrätyspotentiaali on biojätteellä. Biojätteen keräys tulisi jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite tulisi voimaan vuoden 2024 alusta alkaen.

Pakkausjätteille on asetettu omat kierrätysastetavoitteensa: 65 % vuonna 2025 ja 70 % vuonna 2030. Lisäksi on asetettu materiaalikohtaisia tavoitteita. Esimerkiksi muovipakkausten kierrätysaste tulisi olla 50 % vuonna 2025 ja 55 % vuonna 2030. Pakkausjätteistä suurimmat kierrätyspotentiaalit ovat kartonkipakkauksilla ja etenkin muovipakkauksilla.

Tekstiilijätteen keräys on tarkoitus aloittaa Suomessa jo vuonna 2023, kaksi vuotta EU:n edellyttämää aikarajaa aikaisemmin. Tekstiilijätteen keräyksen järjestäminen tulee olemaan kuntien vastuulla. Keräys toteutetaan todennäköisesti pääsääntöisesti kuntien ylläpitämillä alueellisilla keräyspisteillä.

Taloyhtiöt ja uusi jätelaki

Käytännössä uudet jätehuoltomääräykset tarkoittavat sitä, että jokaisessa yli viiden huoneiston taloyhtiössä on jatkossa oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, paperi, muovipakkaukset, metallipakkaukset ja lasi.

Jätepisteelle on joko hankittava uusia jäteastioita tai olemassa olevia keräysastioita on jaettava osiin. Osassa taloyhtiöitä on varauduttava siihenkin, etteivät kaikki jäteastiat mahdu nykyiseen jätepisteeseen tai -huoneeseen, jolloin jätepistettä on laajennettava.

Syväkeräyssäiliöiden avulla kaikkien jätelajien kerääminen onnistuu kuitenkin pienessäkin tilassa – jätepiste mahtuu yhden parkkiruudun kokoiselle alueelle. Jätepisteen voi suunnitella myös yhteiseksi naapuruston tai useamman taloyhtiön kesken.

Entistä useamman jätelajin keräily nostaa jätehuollon kuluja erityisesti pienissä taloyhtiössä. Toisaalta uusi jätelaki 2021 pyrkii ennen kaikkea taloyhtiölle kalliin sekajätteen vähentämiseen; kun sekajätteen määrä vähenee, on sillä suotuisia vaikutuksia myös jätehuoltokustannuksiin.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti