Hyvä naapuri antaa apua ja rauhaa

Helsinkiläinen, osan vuodesta Espanjassa asuva Eeva-Kaarina Metsä kannustaa kerrostaloasukkaita sosiaalisuuteen.
Kiinteistökalenteri 2018 boksi

Kaikki eivät voi olla unelmanaapureita Olli Olemattoman, Herrasmiespalvelija Jeevesin tai Ihmemies Macgyverin tyyliin. Pienilläkin asioilla voi silti tehdä taloyhtiön arjesta viihtyisää ja parantaa naapurisopua.

Kaksi vuotta sitten Eeva-Kaarina Metsä muutti nykyiseen kerrostaloasuntoonsa Helsingin Malmilla. Omakotielämä Klaukkalassa vaihtui lähiöasumiseen.

– Muutimme mieheni kanssa tänne ja aloimme jutella naapureiden kanssa aina kun tavattiin. Ja nyt meillä on talossa paljon tuttuja. Kerran jo on avulias naapuri pelastanut pinteestä, kun hukkasin autotallin avaimen. Helppohan se on tutuilta ja mukavilta naapureilta käydä apua kysymässä, Metsä kertoo.

Hyvä naapuri todella onkin painonsa arvoinen kullassa. Naapureitaan ei voi valita, mutta elämä on helpompaa, jos heidän kanssaan tulee juttuun.

Aika moni suomalainen ei tunnetusti puhua pukahda ja arvostaa omaa rauhaa myös keskellä kaupunkia kerrostalossa. Voi olla, että seinän takana asuvaa ei välttämättä tunneta lainkaan. On kuitenkin muitakin tapoja huomioida naapuri kuin olemalla hiljaa.

Hyvä naapuruus on tarvittaessa omaa rauhaa, mutta siihen kuuluu myös yhteistyötä ja avunantoa, jopa ystävyyttä. Seinän takaa tai viereisestä rapusta voi löytyä hyvinkin avuliasta ja hauskaa väkeä. Tutustuminen alkaa reippaasta tervehtimisestä. Pitää uskaltaa puhua ja morjestaa, rapussa, pihalla, hississä.

Taloyhtiön yhteiset tapahtumat ovat hyvä keino tuttavuuksien luomiseen. Pihatalkoiden lisäksi voi järjestää lasten liikuntatapahtumia, aikuisten musiikki-iltoja, makkaranpaistoa tai vaikkapa karaoken. Kun on yhdessä puuhattu, tuntuu luontevammalta soittaa ovikelloa ja pyytää pihaan jäätyneen auton käynnistysapua.

Puhuminen kannattaa aina

Ongelmatonta asumista ei olekaan. Ihmisten erilaisuus kun tuppaa aiheuttamaan kahnausta.

Pahimmillaan alussa pieniltä tuntuvat asiat voivat äityä pitkäkestoiseksi riidaksi, joka huonontaa koko taloyhtiön asuinviihtyvyyttä.

Taloyhtiön järjestyssäännöt antavat raamit, mutta mahdollisuuksien mukaan on hyvä sopia asioista naapurin kanssa molempien tarpeet huomioiden. Vuorotyöläisen tarvetta käydä yöllisessä suihkussa tai koliikkivauvan itkua on helpompi ymmärtää, jos naapuri on ottanut asian esille jo etukäteen ja siitä on yhdessä puhuttu. Remontin aikatauluissa kannattaa yrittää ottaa naapuri huomioon. Jos naapurissa asuu vaikka päiväunia nukkuva lapsi tai yötyöläisen lepohetki osuu juuri johonkin päiväsaikaan, voi miettiä olisiko mahdollista silloin tällöin siirtää pahimman metelin ajankohtaa.

Tulevista juhlista voi naapureita valistaa jo hyvissä ajoin, vaikka jättämällä rappukäytävään ilmoituksen asiasta. Pienellä vaivalla muidenkin kuin juhlijoiden hymy saattaa olla herkemmässä, kun seuraavan kerran rapussa kohdataan.

Lemmikin omaavan on hyvä olla itse aktiivinen osapuoli ja tiedustella, miten eläin käyttäytyy yksin ollessaan. Koiranomistaja tekee sekä itselleen että naapurilleen palveluksen, jos aarioita ulisevaa hauvaa päästään opettamaan huonosta tavastaan eroon mahdollisimman nopeasti, jo ennen kuin puoliksi kuuroutunut naapuri saapuu vihoissaan ovelle.

Uusille asukkaille tervetuloa

Kun taloyhtiöön muuttaa uusia asukkaita, kannattaa jo talossa asuvien rohkeasti ryhtyä vaihtamaan muutamia sanoja tulokkaiden kanssa. Jos ei mitään muuta keksi, aina voi puhua säästä tai huikata lyhyesti että tervetuloa. Muuttajat tuntevat itsensä tervetulleiksi ja heidän on helpompi sujahtaa mukaan talon yhteisöön. Kun kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon, on yhteishenkikin parempi.

Taloyhtiöissä on yhtiöjärjestyksen lisäksi yleensä myös joitain kirjoittamattomia sääntöjä. Etukäteen olisi hyvä miettiä, kuka voisi kertoa näistä tavoista uudelle asukkaalle tai olisiko parempi tehdä niistä vaikka ”talon tavat” -lista ilmoitustaululle.

Kaikkien ei tarvitse olla yltiösosiaalisia. Hymy ja nyökkäyskin kantavat pitkälle.

Yhteishenkikin on parempi, kun kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon.

Espanjan naapuri paljastui hyväksi tyypiksi

Eeva-Kaarina Metsä viettää talvella aikaansa vuokra-asunnossaan Teneriffalla, Kanarian saarilla.

– Olin asunut siellä samassa pienessä kerrostalossa jo muutamia vuosia. Kerrosta alempana asuvan rouvan kanssa olimme aina tervehtineet ja muutaman sanan vaihtaneet. Kumpikaan ei vaan oikein tiennyt mistä toiselle jutella, joten juttu jäi aina siihen. Kerran rouvan kaksi pientä koiraa karkasivat asuntooni herkkuja kerjäämään. Niistä pörrökasoista oli helppo alkaa jutella. Niin tutustuimme. Sain jonkin ajan kuluttua kutsun tulla käymään kahvilla, Metsä sanoo.

– Sairastuin erään kerran kovaan kuumeeseen. Kun alakerran rouva kuuli asiasta, hän tuli heti ovelleni tuomaan kuumaa maitoa ja muuta espanjalaista oloa parantavaa ainesta. Pian minua tuli katsomaan muitakin asukkaita. Naapuriapu toimii täälläkin!

Metsän mukaan aina kannattaa tervehtiä ja keksiä juteltavaa.

– Itse sain tästä rouvasta hyvän ystävän itselleni. Nyt teemme yhdessä kaikenlaista. Hän on esitellyt minua paikallisille tutuilleenkin kuin parasta kaveriaan.

 

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti