Hallitus on suitsimassa asuntolainojen rajoja

Kuva: Bigstock

Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä.

Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikön Pauli Kariniemen mukaan uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat ovat kahdessa vuodessa edelleen kasvaneet tuloihin nähden.

–  Suomen Pankissa tehdyt laskelmat osoittavat, että tämän kehityksen johdosta velkakatto jouduttaisiin nyt mitoittamaan jo noin 500 prosenttiin, jos sen välittömät vaikutukset lainanantoon pyrittäisiin pitämään vähäisinä. Velkakaton mitoitusta arvioidaankin vielä esityksen valmistelun yhteydessä, Kariniemi sanoo.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti syksyllä 2019, että kotitalouksien kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta.

Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila painottaa, että velkakatto koskee kaikkia lainoja, ei vain asuntolainaa. Jos siis asuntolainan hakijalla on opintolainaa, pikavippejä tai velkaa vaikkapa autosta, mökistä tai veneestä, ne vähennetään summasta, johon tulot muuten riittäisivät.

Poliittista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta velkaantumisen hillitsemistä tavoitteleva hallituksen lakiluonnos on lähdössä lausunnolle kesän aikana valtiovarainministeriön työryhmän viitoittamalla tiellä. Lopulliset luvut varmistuvat vasta lausuntokierroksen jälkeen.

Taloyhtiö taas saisi valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta. Laki on tulossa todennäköisesti voimaan ensi vuoden puolella.

Rajoista voitaisiin joustaa joidenkin lainanottajien kohdalla

Velkakatoilla ei ole tarkoitus suoraan pyrkiä puuttumaan lainanmyöntökäytäntöihin. Niiden tulisi toimia pikemminkin perälautana, ettei Suomessa luisuta ylipitkien ja ylisuurien lainojen tielle. Esimerkiksi Ruotsissa pitkät asuntolainat eivät ole epätavallisia. Vuonna 2016 Ruotsissa säädettiin enimmäislaina-ajaksi 105 vuotta. Sitä ennen maassa ei ollut säädetty lailla asuntolainojen maksimiajoista.

Pauli Kariniemien mukaan laki voimaan tullessaan vaikuttaisi lähtökohtaisesti niihin kotitalouksiin, jotka ovat aikeissa ottaa raja-arvot ylittävän määrän velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihinsa. Raja-arvot eivät olisi kuitenkaan ehdottomia.

– Esityksen mukaisessa mallissa lainanmyöntäjän olisi mahdollista oman arviointinsa perusteella joustaa yksittäisen lainanottajan tilanteessa ja myöntää velkakattoa suurempia lainoja enintään 15 prosenttia myönnettävien lainojen kokonaismäärästä tietyllä ajanjaksolla, hän sanoo.

Kariniemen mukaan tämä tarkoittaa, että osalle luotonottajista voitaisiin sallia tavanomaista korkeampi velkataso esimerkiksi varallisuuden perusteella tai muiden syiden takia.

Velkakatto ei kohdistuisi erityisesti ensiasunnon ostajiin

Suuret velka-tulosuhteet ovat yleisempiä kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Toisin kuin usein ajatellaan, kotitalouksien velkakatto ei iskisi ensisijaisesti ensiasunnon ostajiin. Suomen Pankin ekonomisti Ville Voutilainen sanoo, että kotitalouksien velkakatto vaikuttaisi eniten niihin, joilla on jo ennestään paljon velkaa.

– Uusia asuntolainoja hakeneista henkilöistä suurimmat velka-tulosuhteet ovat niillä, joilla on vanhaa velkaa jo ennestään. Nämä ovat muun muassa vanhoja asuntolainoja ja kulutusluottoja, Voutilainen sanoo.

Hänen mukaansa etenkin isoissa kaupungeissa ensimmäisen asunnon ostajilla asuntolainat voivat olla suuria, mutta muuta velkaa on vähemmän kuin muilla uusilla asuntolainanottajilla.

Ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia

Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan viime vuonna uusien asuntolainojen euromäärästä noin 28 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli uuden lainan myötä yli 450 prosenttia. Noin 21 prosenttia myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia. Uusien ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli noin 368 prosenttia. Asunnonvaihtajilla se oli 356 prosenttia ja sijoitusasunnon ostajilla 330 prosenttia.

Uudet asuntolainat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa keskimäärin suurempia kuin muualla Suomessa. Uusien asuntolainanottajien tyypillinen velka-tulosuhde oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla noin 403 prosenttia, kun se muualla Suomessa oli 335 prosenttia.

Ensiasunnon ostajien tyypillinen velka-tulosuhde oli pääkaupunkiseudulla 409 prosenttia ja muiden asuntolainanottajien 398 prosenttia. Huhtikuun lopussa yli 29 vuoden asuntolaina-aikoja oli 12,1 prosentilla uuden asuntolainan nostajista.

Mistä luotettavat tiedot?

Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila painottaa, että velkakatto koskee kaikkia lainoja, ei vain asuntolainaa. Jos siis asuntolainan hakijalla on opintolainaa, pikavippejä tai velkaa vaikkapa autosta, mökistä tai veneestä, ne vähennetään summasta, johon tulot muuten riittäisivät.

Mattila pitää rajoitusten keskeisenä ongelmana sitä, miten pankit saavat kaikki asiakkaansa velat tietoonsa. Esimerkiksi ulkomaiset nettipankit tarjoavat luottoja ja vippejä kuluttajille rajan yli, eivätkä kaikki välttämättä kerro näistä.

Mattila sanoo, että jos pankkeja velvoittava luottokatto tulee, pankkien pitää saada luotettavasta lähteestä tiedot tuloista ja veloista ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Ne eivät voi jäädä asiakkaan ilmoituksen varaan.

– Velkakattoa ei voida ottaa käyttöön ilman positiivista luottotietorekisteriä, Mattila painottaa.

Jos velkakatto tulee, positiivisen luottotietorekisterin valmistumisella on Mattilan mukaan kiire. Oikeusministeriössä hanke etenee, mutta näillä näkymin se voisi valmis vasta keväällä 2024.

Laina-asiakkaan veloiksi lasketaan myös osuudet taloyhtiön veloista, jotka nykyisin selviävät isännöitsijäntodistuksesta. Mattila sanoo, että tiedot taloyhtiölainoista pitäisi saada ajantasaisina huoneistotietojärjestelmään. Etenkin ensiasunnon ostajat ja asunnon vaihtajat voivat joutua muuttamaan suunnitelmiaan, jos velkakatto tulee voimaan.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti