Europarlamentti vaikuttaa taloyhtiöön – vaikuta parlamenttiin!

Kuva: Karin Hannukainen

EU:ssa päätetään taloyhtiön arkeen vaikuttavista asioista. Usein kuulee sanottavan: ”Siellä Brysselissä ne sen päättivät”. EU ei ole pilvi, joka päättää, sataako vai paistaa. EU olemme me. Europarlamentin valta on hitaasti mutta varmasti kasvanut.

Esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuusvaatimusten minimitaso päätetään EU:ssa. Isojen korjaushankkeiden yhteydessä on huomioitava energia-asiat, ja usein myös valmius nopeaan laajakaistayhteyteen. EU alkanee vähitellen vaatia myös yhä reaaliaikaisempaa sähkönkulutuksen seurantamahdollisuutta ja – silloin kun se on kustannustehokkaasti toteutettavissa – huoneistokohtaista, etäluettavaa lämpimän veden kulutuksen mittarointia.

Uutta energiasta ja ilmastosta

Rakennusten energiadirektiivin uudistusten on oltava Suomessakin toimeenpantu 10.3.2020 mennessä. Tavoitetasot ovat jonkin verran aiempaa korkeammat. Komission on tarkasteltava direktiiviä viimeistään 1.1.2026 kokemusten perusteella ja tehtävä tarvittaessa muutosehdotuksia.

– Kiinteistönomistajille on tärkeää, että mahdollinen direktiivin kehitystyö perustuu tavoitteiden kautta ohjaamiseen ja välttää yksityiskohtaista EU-tason sääntelyä, joka päättää jäsenvaltioiden puolesta keinotkin. Muuten on suuri riski päätyä epäoptimaalisiin ratkaisuihin, arvioi Suomen Kiinteistöliiton johtava energia- ja ilmastoasiantuntija Petri Pylsy.

– Mepeillä pitäisi olla rohkeutta haastaa nykydirektiivin vaatimuksia, jos selkeästi nähdään, etteivät ne todella edistä energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä.

Sähköautojen latauspisteitä koskevat rakennusten energiatehokkuusdirektiivin linjaukset nostivat kiinteistönomistajien velvoitetta varautua latauspisteiden toteuttamiseen.

– Komissio pohtinee tätäkin, kun se tulevaisuudessa arvioi nykyisen energiatehokkuusdirektiivin toimivuutta. Sähköautomarkkina kasvaa nopeasti ja hoitaa todennäköisesti itse tilanteen, joten sääntelyn vaikutus jäänee vähäiseksi – lakien säätäminen kestää kauan. Lisäksi yksityiskohtainen lainsäädäntö voi enemmän hidastaa kehitystä kuin parantaa tilannetta, Petri Pylsy toteaa.

– Rakennusten käytöstä syntyvien CO2-päästöjen kannalta olisi tärkeää, että kiinteistökohtaiset lämmitykset (öljy, kaasu) saataisiin EU:n päästökaupan piiriin esimerkiksi polttoainetoimittajille asetettavilla vaatimuksilla. Tämä olisi kustannustehokas ja teknologianeutraali tapa ohjata päästöjä ja kuuluu ensimmäisiin pohdittaviin asioihin rakennusten CO2-päästöjen vähentämisessä. Sähkö ja kaukolämpö ovat jo mukana päästökaupassa.

– EU:ssa saatiin päätökseen keskeisten energiaan liittyvien direktiivien päivittäminen. Nyt olisi tärkeää käynnistää muutokset direktiiveihin, jotka vaikuttavat välillisesti uuden teknologian täysimääräiseen hyödyntämiseen palveluyhteiskunnassa: esimerkiksi mittauslaitedirektiivi ja kulutusmittareiden fyysisen näytön vaatimusten tulkinnat eivät nyt mahdollista älykkäitä ratkaisuja.

– Meppien tulisi huomioida laajasti EU-lainsäädäntö pohtiessaan energia- ja ilmastoasioita. Hyväkin teknologia voi jäädä hyödyntämättä, jos pullonkaulana ovat vanhentuneet sääntely tai tulkinnat, sanoo Petri Pylsy.

Kiertotalous kehittyy

Kiertotalouspakettia toimeenpannaan jäsenmaissa. Komissio patisti Suomea varmistamaan nykyisten tavoitteiden saavuttamisen. Ympäristöministeriö ja sidosryhmät pohtivat keinoja notsaa kierrätysasteita. Suomessa energiaksi hyödyntäminen ja kierrätys ovat kasvaneet merkittävästi. Kuitenkin kierrätysaste on jäänyt noin 40 prosenttiin, kun lähivuosien tavoite on 50 prosenttia.

– Suomi jää jälkeen rakennus- ja purkujätteen kierrätystavoitteista erityisesti puutavaran kierrätyksessä. Iso osa purettavasta puutavarasta menee energiaksi, osa maa- ja vesirakentamisen kierrätystuotteiksi. Rakennus- ja purkujätteen kierrätys ei ole itsetarkoitus, joka sivuuttaa esimerkiksi terveysvaatimukset. Puretun lautatavaran turvallisuuden varmistaminen uusiokäytössä on haastavaa ja joskus kallistakin, Suomen Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

– Yhdyskuntajätteen kierrätystä voidaan merkittävästi lisätä, mutta sitä ei pidä tehdä kustannuksista välittämättä. EU:ssa pitäisi lisätä huomiota nykyisen lainsäädännön toimeenpanoon maissa, jotka ovat räikeimmin jäljessä tavoitteista.

EU:n ja jäsenmaiden on Keron mielestä järkevää kehittää jätehuoltoa yhteistyössä lähinaapurien (Venäjä, Itäinen Eurooppa, Pohjois-Afrikka) kanssa. Se hyödyttäisi ympäristöä, ilmastoa ja taloutta. Suomesta löytyy kiertotalouden teknologiaa ja palveluja.

Korkotaso pysynee matalana, entä kiinteistövero?

Alun perin korkotasoon odotettiin kiristyksiä ensi syksynä. Tämä on toki EKP:n eikä parlamentin asia. Eurojärjestelmän poikkeukselliset rahapoliittiset toimenpiteet näyttäväkin jatkuvan, nopeaa muutosta ei ole näkyvissä.
– Nyt on hyvä velkoja lyhentämällä rajoittaa korkoriskiä tulevaisuudessa. Jos velkaa on vähän, on toisaalta hyvä aika harkita tarpeellisia investointeja, Jukka Kero arvioi.
– Esimerkiksi 1970-luvun kiinteistökannan isoilla korjaushankkeilla voidaan parantaa myös energiatehokkuutta ja sisäilmaa. Rahoitusolojen pysyminen vakaina tukee siten talouden lisäksi myös ympäristötavoitteita.

Kiinteistöverotus on merkittävä kiinteistön omistusta ja käyttöä koskeva veromuoto. Se on kansallinen vero ja Jukka Keron arvion mukaan sellaisena myös pysyy, vaikka sen kehittämisen perusteluja haetaan joskus kansainvälisiltäkin areenoilta. Kiinteistöverotuksen taso ja keskeiset periaatteet päätetään eduskunnassa.
Suomessa on viranomaisilla kiinteistöveron kehityshanke, joka tähtää uudistukseen vuodesta 2022 lähtien.
– Kiinteistöliiton viime vuonna esille tuomat näkökohdat tunnuttiin ymmärtävän varsin hyvin, päätellen siitä, että hankkeessa otettiin syksyllä lisäaika. Uuden hallituksen tulee pohtia asiaa tarkasti, Jukka Kero toteaa.

Direktiivejä laitteille ja rakenneosille

Hissidirektiivi (2014/33/EU) ja Hissiturvallisuuslaki 1134/2016 auttavat vanhenevan väestön asumista. Direktiivillä tuetaan myös hissimarkkinoiden saatavuutta ja kilpailua EU:n alueella.
Kiinteistöalan on seurattava hissimarkkinoita ja vaalittava niiden toimivuutta. Viranomaisten ja kiinteistöalan yhteistyötä on jatkettava. Julkisen sektorin tuelle hissien jälkiasennuksiin on edelleen tarvetta.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää