Eroon terveyshaittaa aiheuttavasta melusta

Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttäväksi tai häiritseväksi. Kun on kuuntelemassa suosikkibändiään, väliaikaiset kuulolle vaarallisetkaan desibelit eivät tunnu häiritseviltä.

Kotiin haluamme kuitenkin hiljaisemman ääniympäristön. Taloyhtiöissä naapureiden, talon eläinasukkaiden ja yhtiön talotekniikan koetaan välillä aiheuttavan kotiin häiritsevää melua. Liikennemelukin voi kantautua häiritsevästi asuntoihin. Liikennemelun osalta Herttoniemen meluaita on juuri osoittanut, miten hankalaa melusta eroon pääseminen välillä voikaan olla!

Normaalit asumisen äänet, kuten se, että joku pyykkää, toinen käy suihkussa ja kolmas kulkee yölläkin hissillä, eivät ole lähtökohtaisesti melua, johon tarvitsee puuttua. Ei – vaikka joku nämä äänet häiritseviksi kokisikin.

Milloin melu sitten on sellaista, että siitä häiriintyvällä on oikeus edellyttää taloyhtiön tai toisen osakkaan ryhtyvän toimenpiteisiin melun poistamiseksi?

Häiritsevästä melusta kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle tai hallitukselle. Aina asian käsittely ei yhtiössä oikein tunnu etenevän, etenkin jos kukaan muu ei melusta reklamoi.

Esimerkiksi talotekniikan sijainti kiinteistöllä voi kuitenkin olla syynä siihen, että äänihaittaa ei aiheudu monelle. Yhtiön ilmanvaihtokone, pesutuvan pesukone ja kuivauslaitteet, kylmäkellarin kylmälaitteisto tai ilmalämpöpumput voivat väärin asennettuina aiheuttaa lähellä sijaitsevaan huoneistoon häiritsevänä koettavia ääniä. On mahdollista, että huoneiston alapuolella sijaitsee yökerho tai kuntosali, jonka käytöstä aiheutuvat äänet kuuluvat häiritsevästi vain yhteen huoneistoon. Aina melu ei aiheuta haittaa kaikille ja on tilanteita, jossa melu aiheuttaa haittaa vain yhdelle yhtiön asukkaista. Silti melu voi aiheuttaa jopa terveyshaittaa!

Terveydensuojelulaki edellyttää, että asunnon tulee melua koskevien olosuhteiden osalta olla sellainen, että melusta ei aiheudu asunnossa oleskeleville terveyshaittaa.

Tarkemmat melun toimenpiderajat on määritelty asumisterveysasetuksessa. Asuntojen osalta päiväajan (klo 7– 22) keskiäänitaso ei saa ylittää 35 desibeliä. Yöaikana (klo 22-7) on oltava hiljaisempaa, eikä keskiäänitaso saa yöllä ylittää 30 desibeliä. Teknisten laitteiden aiheuttamaa yöaikaista melua ja pienitaajuista melua koskevat raja-arvot on erikseen asetuksessa määritelty. Se, ylittyvätkö raja-arvot, todetaan desibelimittauksin.

Jos desibelirajojen on todettu ylittyvän, lähtökohta on, että sikäli kun terveyshaittaa aiheutuu rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa asunto-osakeyhtiö. Ääneneristyskin on lähtökohtaisesti yhtiön kunnossapitovastuulla.

Häiritsevässä melussa voi olla kyse myös osakkaan muutostyön jälkeen syntyneestä askeläänihaitasta alapuolella sijaitsevaan huoneistoon. Esimerkiksi laminaattia ja parkettia asennettaessa tulee huolehtia tarvittavasta ääneneristämisestä. Ellei siitä ole huolehdittu, muutostyötä teettänyt osakas vastaa tarvittavista korjauksista.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Ennakoiminen on viisautta myös melun torjunnassa. Kun osakasmuutostyönä asennetaan esimerkiksi ilmalämpöpumppuja, yhtiöllä on oikeus ja velvollisuus valvoa, että laite asennetaan oikein. Asianmukaisen asennuksen ansiosta laitteen käytöstä ei synny runkoääninä tai muutoinkaan melua, josta myöhemmin tarvitsisi yrittää päästä eroon.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti