Ennen varsinaista yhtiökokousta

Kevään varsinaiset yhtiökokoukset taloyhtiöissä lähestyvät. Kuinka osakkeenomistaja saa haluamansa asian yhtiökokouksen esityslistalle ja mitä mahdollisia muita seikkoja osakkeenomistajan tulee huomioida tulevaan yhtiökokoukseen liittyen.

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat

Varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat luetellaan asunto-osakeyhtiölaissa. Usein niistä määrätään myös yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa tulee tehdä päätökset 1) tilinpäätöksen vahvistamisesta, 2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä, 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle, 4) talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, sekä 5) hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta. Lisäksi kokouksessa esitellään hallituksen toimintakertomus, tilintarkastus- ja toiminnantarkastuskertomus, hallituksen selvitys tulevan viiden vuoden olennaisista kunnossapitotarpeista (ns. kunnossapitotarveselvitys) sekä selvitys suoritetuista huomattavista korjauksista.

Jos yhtiössä on kaksi varsinaista yhtiökokousta eli syys- ja kevätyhtiökokous erikseen, osa edellä mainituista asioista käsitellään syysyhtiökokouksessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa voidaan käsitellä myös muita kuin lain vaatimia asioita. Asian käsittelyn edellytyksenä on, että se on kokouskutsussa mainittu.

Osakkeenomistajan asian vieminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi

Kuinka osakkeenomistaja saa haluamansa asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi? Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Käytännössä vaatimuksen tulisi olla hallituksella käsiteltävänä siinä kokouksessa, jossa päätetään yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun, tulee sen olla yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat kaikki muut asiat paitsi sellaiset asiat, jotka asunto-osakeyhtiölaki tai yhtiöjärjestys nimenomaisesti määrää hallituksen tai isännöitsijän tehtäviksi, niiden erityiseen toimivaltaan. Tällainen on esimerkiksi isännöitsijän nimittäminen. Hallituksen tai isännöitsijän ns. yleiseen toimivaltaan kuuluvista asioista voidaan tehdä päätös myös yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistajan vaatimaa asiaa ei tarvitse viedä yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos kysymys on saman asian käsittelemisestä uudelleen tilanteessa, jossa olosuhteissa ei ole tapahtunut mitään muutosta. Luonnollisesti yhtiökokous voi käsitellä asioita uudestaan, mutta ilman mainittua olosuhteiden muutosta, jonka johdosta siis olisi syytä arvioida päätöstä uudelleen, ei velvollisuutta asioiden uudelleen käsittelyyn ole (KHO 2003:6).

Osakkeenomistajan tulee vaatimuksessaan selkeästi kuvata se asia, jonka käsittelyä hän yhtiökokouksessa vaatii. Osakkeenomistajan vaatimus voidaan liittää sellaisenaan kokouskutsuun ja kutsussa viitataan ko. asian käsittelykohdan osalta osakkeenomistajan vaatimuskirjeeseen.

Yhtiökokoukseen osallistuminen

Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakeryhmän yhteisomistustilanteessa tätä oikeutta tulisi käyttää yhteisen edustajan kautta eli yhteisomistajien tulisi valtuuttaa yksi taho käyttämään koko osakeryhmän ääniä. Osakeryhmä on jakamaton eikä sen tuottamaa äänimäärää voida jakaa yhteisomistajien kesken.

Osakkeenomistaja voi muutoinkin aina valtuuttaa toisen henkilön puolestaan osallistumaan yhtiökokoukseen ja käyttämään siellä osakeryhmän tuottamaa äänioikeutta. Käytettäessä valtuutettua tulee muistaa, että vaikka osakkeenomistaja ei itse ole fyysisesti paikalla kokouksessa, on hän edustettuna ja paikalla valtuutetun välityksellä ja osallistuu kokouksessa päätöksentekoon valtuutetun toimesta. Osakkeenomistaja ei voi siten esimerkiksi jälkikäteen moittia päätöstä, jota valtuutettu on kokouksessa kannattanut.

Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa. Vaikka asunto-osakeyhtiölaki sallii valtuuttamisen muillakin tavoin kuin käyttämällä kirjallista valtakirjaa, on se selkeydessään on kuitenkin edelleen suositeltavin valtuutuksen muoto. Tämä säästää kokouksessa aikaa ja vaivaa valtuutusten pätevyyden arvioinneilta.

Osakkeenomistajan tulisikin yhtiökokouskutsun saatuaan huolellisesti tutustua siihen ja yhtiökokousmateriaaliin ja jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen, tarvittaessa valtuuttaa toinen henkilö edustamaan osakkeitaan ja itseään kokouksessa.

Päätöksenteko yhtiökokouksessa

Päätökset syntyvät yhtiökokouksessa joko yksimielisesti tai äänestyksen tuloksena. Varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvissa asioissa äänestyspäätökset tehdään lähtökohtaisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä eli yhtiökokouksen päätökseksi muodostuu kanta, jota on kannattanut yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Vaaleissa valituksi tulee eniten ääniä saanut. Tasatilanteessa asiakysymyksissä ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni ja henkilövaaleissa arpa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti