Uuden hallituksen kuherruskuukaudet loppuvat

Pääministeri Antti Rinteen (sd) johtama Suomen tasavallan 75. hallitus nimitettiin tehtäväänsä 6.6.2019, kevään eduskuntavaalien jälkeen. Jakopolitiikka johon oikeudenmukaisuus kytkettiin ja ilmastonmuutos olivat vaalien pääaiheet. Media on kiitettävästi pitänyt ilmastopolitiikkaa esillä. Asia on tärkeä, mutta punainen lanka on monelta kadonnut.

Amazonin sademetsissä riehuvat laajat tulipalot ovat jo tänä vuonna aiheuttaneet pitkälle yli 200 megatonnin hiilidioksidipäästöt, pelkästään tämä on yli nelinkertaisesti Suomen vuosittaisten kasvihuonepäästöjen määrä. Suhteellisuuden tajua tarvittaisiin ilmastoasioissa huomattavasti enemmän. Puurot ja vellit, faktat ja ennakkoluulot menevät sekaisin. Tämä koskee myös poliittisia päätöksentekijöitä. Ikävää yhteiskunnassamme on kanssaihmisten syyllistäminen, fanaattisuus, joka ei perustu tosiasioihin, ison kuvan ymmärtämiseen.

EU-puheenjohtajuus vaatii vuoden jälkipuoliskolla maan hallitukselta oman aikansa ja tarmonsa. Noin 100 euron vuosijäsenmaksu kansalaista kohden EU:lle nettomaksaja Suomelta (kannattaa muistaa, että verojärjestelmämme progressiivisuuden mukaisesti nuokin rahat kootaan) on pieni hinta kaikesta siitä mitä saamme vastineeksi. Viimeksi EU:n ja Japanin kauppasopimuksen, ja nyt käsillä on pitkään neuvoteltu sopimus Mercosur-maiden kanssa. Kaiken taustalla on kuitenkin rauha Euroopassa, jonka historia on verisiä sotia. Rauhalla ei ole hintaa.

Olen luvannut tarkastella uuden viiden puolueen hallituksen taivalta. Hallituksen kuherruskuukaudet loppuvat syksyn myötä. Talouden lainalaisuudet astuvat kuvaan mukaan. Uuden hallituksen ensimmäinen budjettiesitys? Mikä on maailman, Euroopan ja Suomen taloustilanne? Taloudessa on pöydällä todella paljon negatiivisia tekijöitä.

Kun julkisuudessa keskustellaan työajan lyhentämisestä, herää mielessäni ajatus, että puhumme historiasta. Minimipalkka luotiin estämään sortoa ja väärinkäyttöä, nyt siitä on monissa ammateissa muodostunut maksimipalkka. Työelämä muuttuu kiihtyvää vauhtia. Pysyvätkö poliittiset päättäjämme enää mukana muutoksen kokonaisymmärryksessä, vai toimitaanko menneen ajan keinoin? Työmarkkinajärjestöt molemmin puolin ovat jo jääneet historiansa vangeiksi.

Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden nimissä uudelle hallitukselle tulee kuitenkin antaa oma aikansa. On vielä liian aikaista arvostella hallitusta. Sen aika kyllä tulee. Teot ratkaisevat arvostelun suunnan. Ja erityisesti tekojen seuraukset.

Kansantaloudellisesti merkittävän kiinteistöomaisuuden näkövinkkelistä on hallitustaholta ehditty nostaa esiin jopa vuokrien sääntely, josta kokemukset historiassa ovat olleet surkeita. Nuo esiintulot näyttävät sittemmin perustuneen vääriin tietoihin. Ulkomaisten kiinteistösijoittajien verokohtelua selvitetään, mutta se tulee olemaan haastava etappi.
Poliitikkojen pitäisi lopultakin uskaltaa tarttua asumisen tukemiseen. Kun asumistukea saa jo 15 % Suomen väestöstä, jokin on pielessä. Asumista näytetään tukevan joka rännistä. Kela maksoi 2018 asumistukia yhteensä 2,1 miljardia euroa. Rahamäärä on 20 vuodessa kasvanut 200 prosenttia. Tietysti, kun joku maksaa jonkun toisen asumiset. Systeemi on kuin veronmaksajien rahoilla aikaansaatu ikiliikkuja. Vuoden 2019 alussa asumistukea sai 831 000 henkilöä. Jos sama jatkuu, pian asumistuen suuruus vastaa maatalouden tukea tai puolustusmenoja.

Aihe on poliitikoille arka monestakin syystä ja sisältää ikäviä asioita. Lisäksi asumistukien saajien suuri määrä voidaan helposti pyrkiä kääntämään oman puolueen äänestäjävoimaksi. Kuitenkin sellaisen järjestelmän jonka poliitikot ovat luoneet, he ovat myös velvolliset muuttamaan.

Tiukka kysymys sosialidemokraateille on lisäksi se, ovatko he itse asiassa tehneet itsensä tarpeettomiksi, kun kaikki heidän merkittävät poliittiset ohjelmansa on pohjoismaisessa yhteiskunnassa toteutettu. Jäljelle on jäänyt vain jakopolitiikka. Siinä voi vielä lainattuakin rahaa tuhlata yhä uusiin etuihin. Silloin ei kuitenkaan kyse ole enää maailman parantamisesta. Työväenliikkeen uudistuminen Tony Blairin ajamien uudistusten suuntaan myös Suomessa olisi saattanut tuoda sosialidemokraattiselle liikkeelle aivan uutta puhtia ja suosiota. Mutta jäädään seuraamaan miten asiat lähtevät maan uuden hallituksen toimesta etenemään.

 

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää