Täydennys- ja lisärakentaminen on nyt in!

Miltä kuulostaisi putkiremontti tai hissien rakentaminen ilman vuosikymmentä kestävää pääomavastikkeen maksua? Tai edes pienemmillä kustannuksilla ilman tarvetta tinkiä remontin laajuudesta? Ratkaisu saattaa löytyä täydennys- ja lisärakentamisen tuomista mahdollisuuksista.

Rakennetusta ympäristöstä saattaa löytyä usein rakentamiseen sopivia paikkoja ja mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu tai huomattu hyödyntää. Kaupungit pyrkivät usein tukemaan asuintonttien lisärakentamista erilaisin keinoin, koska täydennys- ja lisärakentaminen on kaupungin näkökulmasta kustannustehokas tapa rakentaa.

Remonttien ja peruskorjausten yhteyteen

Mahdollisuudet lisärakennushankkeelle kannattaa kartoittaa hyvissä ajoin, mikäli yhtiössä on tulossa lähivuosina suuria remontteja tai peruskorjauksia. Täydennysrakentaminen voi avata asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden näkökulmasta rahoitusmahdollisuuksia isompiin peruskorjauksiin ja remontteihin perinteisen lainanoton sijaan, sillä lisä- ja täydennysrakentamisen muodot ovat mitä moninaisimpia.

Käyttötarkoitusmuutoksia ja uudisrakennuksia

Pienimmillään kyse on pienistä projekteista, joissa tarpeettomaksi käyneitä kerhohuoneita, pesu- ja kuivaustiloja ym. tiloja muutetaan asuinkäyttöön joko uusiksi asuinhuoneistoiksi tai kytkemällä niitä olemassa olevan huoneiston laajennuksiksi. Rakennuksia voidaan laajentaa joko sivu- tai pystysuunnassa rakentamalla erilaisia lisäsiipiä, ullakolle asuntoja tai jopa kokonaan uusia asuinkerroksia.

Mittavimmillaan kyse on täysimittaisesta täydennysrakentamisesta, kun tontilta löytyy paikka toiselle tai kolmannellekin uudisrakennukselle. Hankkeista saatava taloudellinen hyöty on usein suoraan verrannollinen hankkeen kokoon – pienestä hankkeesta pienet rahat, isosta isot.

Korvataanko vanha uudella?

Yhtiössä saattaa toisinaan tulla eteen tilanne, jossa kiinteistön rakennukset ovat saavuttaneet taloudellisen elinkaarensa pään, jolloin osakkeenomistajat joutuvat valitsemaan kalliin korjaamisen ja uudelleenrakentamisen välillä. On tapauksia, joissa taloyhtiöt haluaisivat purkaa yhtiön vanhat rakennukset ja rakentaa tilalle uudet lisärakennuksineen siten, että vanhat asunnot korvaava rakennus voitaisiin rahoittaa kokonaan uusien asuntojen rakennusoikeuden myynnillä. Tällä hetkellä esteenä on kuitenkin asunto-osakeyhtiölaki, jonka mukaan päätökseen tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumukset. VTT tutkii juuri nyt oikeusministeriön toimeksiannosta, voisiko asunto-osakeyhtiölakia muuttaa niin, että päätöksentekoon riittäisi määräenemmistöpäätös kaikkien osakkaiden suostumuksen sijaan.

Kannattaako?

Yhtiön kannattaa harkita vakavasti lisärakentamista aina, kun hankemahdollisuudet vaikuttavat sekä yhtiön että rakennusliikkeen kannalta taloudellisesti kannattavilta. Hyvin toteutettu lisärakennushanke kasvattaa usein myös yhtiön sekä sen lähialueen asuntojen arvoa suoran taloudellisen hyödyn lisäksi. Luonnollisesti hankkeet hyödyttävät myös yhtiön käyttämiä urakoitsijoita ja yhteiskuntaa. Siinä missä hankkeista kertyy verovaroja, työllisyys kohenee ja talous virkistyy. Ja toki hankkeen perimmäinen tarkoitushan on parantaa ihmisten ja asukkaiden elinoloja ja asuinmukavuutta.

Marina Furuhjelm0 Posts

Marina Furuhjelm työskentelee lakimiehenä Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä. Juristina hän on erikoistunut asunto- ja kiinteistöoikeuden kysymyksiin. Hän toimi myös nykyistä asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen asunto-osakeyhtiölakityöryhmän sihteerinä. Aiemmin Furuhjelm on työskennellyt Isännöintiliitossa, Lakiasiaintoimisto Finessi Oy:ssä, RAKLI ry:ssä, Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä sekä Suomen vuokranantajat SVA ry:ssä. Lisäksi hän on toiminut kuluttajariitalautakunnan jäsenenä.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti