Rotat puhuttavat: Leuto talvi on saanut rottakannat kasvamaan

Tänä talvena pääkaupunkiseudulla on tehty runsaasti rottahavaintoja. Rottia on nähty myös päivisin. Yleensä rottien määrä on suurimmillaan loppusyksyllä, ja tuholaiset liikkuvat yöaikaan. Nyt tätä ns. syksyistä säätä on jatkunut koko pitkän talvikauden. Vaikkakin joissakin kortteleissa rottaongelma saattaa olla vaikea, voi silti viereisessä korttelissa tilanne olla edelleen hallinnassa ja ongelmaton. Rottien elinolosuhteiden ennalta torjumisella on myös olennainen merkityksensä taloyhtiössä.

Monissa lähiöissä käydään parasta aikaa rajua rottasotaa. Etenkin pääkaupunkiseudulla rottakanta on lisääntynyt todella voimakkaasti. Taustalla on toki leuto talvi, rakennustyömaat ja suotuisa parinmuodostus. Iso vaikutus rottakannan kasvuun on myös taloyhtiön ja sen asukkaiden toimilla. Rottakannan ilmenemisessä saattaa olla selkeitä korttelikohtaisia eroja. Vaikka viereinen kortteli kuhisee rottia, saattaa viereisessä korttelissa olla tilanne aivan hallinnassa. Torjunta myös ennen ilmiön räjähtämistä käsiin ei voi liikaa korostaa.  Ja tietenkin asukkaiden valppautta havainnoissa.

Millaiset elinolosuhteet taloyhtiössä on luotu elinolosuhteet rotille? Tautien levittämisen lisäksi rotta voi pahimmassa tapauksessa jyrsiä rakenteita ja tuhota infrastruktuuria. Taloyhtiössä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka helpot olosuhteet pihamaalla vilistävällä rotalla on ruokailuun kiinteistöllä. Ehjä jäteastia, jonka kansi myös pidetään kiinni pitää kohtuullisesti rottia loitolla. Jäteastioita täytettäessä ja tyhjennettäessä huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että ruokajätettä ei tipu maahan. Viemärissä asuvaa rottaa miellyttää erilainen viemäriin kaadettava ruokajäte. Linnuille tarkoitettu, maahan tippunut ruoka kelpaa myös rotille.

Leuto talvikausi on saanut rotat juoksentelemaan taloyhtiöiden liepeillä. Kylmyys häätää rottia pois, mutta lämmin ilma on tuonut niitä esiin tavallista enemmän. Rotat ovat perusolemukseltaan säikkyjä ja niiden näkeminen päiväsaikaan onkin merkki siitä, että niitä on pihapiirissä tai sen välittömässä läheisyydessä paljon. Suomessa rotista aiheutuvat haitat keskittyvät rakenteellisiin tuhoihin, kuten sähköjohtojen järsimisen aiheuttamaan tulipalovaaraan.

Rottien määrä on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana ja entistä useammin ne pyrkivät asutusten liepeille. Yksi syy voi olla se, että rotanmyrkkyä saavat EU-säännösten mukaan käyttää enää ammattilaiset. Rottia on esiintynyt tasaisesti koko ajan ja joillakin pääkaupunkiseudun kaupungin alueilla hiukan tavallista enemmän. Jos lunta olisi tullut runsaasti, rottien olisi vaikeampi liikkua. Silloin kun on runsasluminen ja kylmä talvi, rottaongelmakin yleensä rauhoittuu.

Pihakompostit ovat yksi syy. Nopeasti yleistyvä pihakompostointi houkuttelee tuholaisjyrsijöitä pientaloalueille, erityisesti jos asukkaat kompostoivat ruoantähteitä. Komposti ei siis välttämättä ole omalla pihallanne vaan sellainen saattaa olla naapurustossanne, joka ulottaa rottaongelman myös taloyhtiöiden pihoille. Jos pihallanne on komposti, järjestä kompostointi oikein ja huolehdi, että kompostori säilyy ehjänä. Kompostia ei pidä ylitäyttää. Jos laitat kompostoriin ruoantähteitä, kompostorissa pitää olla tiheäsilmäinen pohjaverkko. Kovasta muovista valmistetut seinälliset ja kannelliset kompostorimallit ehkäisevät varsin hyvin jyrsijöiden tuhoja. Itse kyhätty puukehikkoinen kompostori ei välttämättä tarjoa riittävää suojaa. Vanhemmiten kompostoriin voi syntyä normaalista kulumisesta aiheutuvia aukkoja tai kompostori voi jostakin syystä rikkoutua.

Lintujen ruokinnasta on hyvä tehdä päätös, joka ei ole salliva. Taloyhtiön alueella tapahtuva lintujen ruokinta voi rottaongelman myötä tuoda merkittäviä ongelmia ja kustannuksia yhtiölle yksittäisen osakkaan aiheuttamalla tavalla. Kukin taloyhtiö päättää linjauksistaan itse ja tiedostaen millaisia seurauksia erilaisilla keinoilla voi pahimmillaan olla.

Hallituksen päätös riittää oikein hyvin päätöksentekotasoksi taloyhtiössä. Hallituksen tekemästä linjapäätöksestä tiedotetaan riittävän laajasti taloyhtiön osakkaita ja asukkaita.

Katja Pesonen0 Posts

Katja Pesonen on asuntoihin rakastunut ❤ Katja Pesosella on yli 20 vuoden laaja ja monipuolinen taloyhtiökokemus ja hänellä on oma isännöintipalveluita tarjoava yritys Asunto Maisteri Oy. Katja on ekonomi, toimitusjohtaja ja isännöitsijä. Hänet tunnetaan myös intohimoisena asuntosijoittajana. Katjan missio on kasvattaa oman sekä isännöintiasiakkaittensa kiinteistöomaisuuden arvoa sekä kasvattaa alan toimijoiden tietoisuutta omaisuuden hoidon tärkeydestä kiinteistön elinkaari huomioiden. Katja on intohimoinen kehittäjäsielu.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää