Riitasointu ja harmonia tappelivat, kumpi voitti?

Kun uudisrakennusten tavoitteena on aidosti eheyttää historiallista ympäristöä, on rakentamalla mahdollista lisätä viihtyisyyttä, Suomessakin.

Monissa maissa historiallisten kaupunkien täydennysrakentamisessa on usein jo hylätty tavoite, jonka mukaan uuden tulee luoda kontrastia ja olla ”oman aikansa näköinen” modernistisesta kertaustyyliperinteestä ammentaen.

Tämä tavoite on meillä edelleen vallalla, vaikka joitakin hyviä esimerkkejä sen onnistuneesta hylkäämisestäkin on.

Rauman vanhassa kaupungissa, UNESCO:n maailmanperintökohteessa, torin laidalla sijaitseva Feren talo (kuvissa vasemmalla) ja sen rakennushistorian vaiheet 1900-luvun loppupuolella käyvät meillä hyväksi esimerkiksi siitä, miten aiempien vuosikymmenten virheitä voidaan myös korjata, jos halutaan.

Ennen: Vasemmalla 1960-luvulla Vanhaan Raumaan rakennettu "sokeripala". Keskellä ja oikealla 1920-luvun rakennuksia.
Ennen: Vasemmalla 1960-luvulla Vanhaan Raumaan rakennettu “sokeripala”. Keskellä ja oikealla 1920-luvun rakennuksia.

1960–luvun lopulla tuohon kohtaan rakennettiin oman aikansa muotivirtausten mukainen laatikko, klinkkerilaattapäällysteinen valkoinen “Sokerpala”, silloisen Feren myymälän laajennusosaksi. Kuvissa keskellä oleva Rautlan talo ja sen oikeanpuoleinen siipi on rakennettu 1920-luvulla.

Sokerpala edusti 1960-luvun ihanteiden mukaista modernistista täydennysrakentamista, jonka suunnittelutavoitteena oli sovittaa mittakaava ja peruspiirteet Vanhan Rauman kokonaiskuvaan. Sokerpala oli kaksikerroksinen, mutta muuten sovittamisesta voidaan todeta, että valmis rakennus erottui Vanhassa Raumassa ympäristöstään täysin.

Jälkeen: Sama rakennusrivi vuonna 2016.
Jälkeen: Sama rakennusrivi vuonna 2016.

1980-luvun alussa Feren perheyritys teki kuitenkin kulttuuriteon ja Sokerpalan julkisivu muutettiin nykyisenlaiseksi arkkitehti Markus Bernoullin piirtämänä.

1980-luvun uudisrakennus eheyttää ympäristöään: rapattu pinta, kattolyhdyt, -tiilet ja katon muoto eivät luo kontrastia 1920-luvun naapureihin. Talon nykyinen ilme on saanut myös kaupunkilaisten varauksettoman hyväksynnän.

Hyvä periaate ja tavoite lopputuloksen onnistuneisuuden arvioimiseen asukkaiden tai turistien näkökulmasta olisi muuallakin, että rakennuksen nähdessään ihminen ajattelisi: “näyttää siltä kuin rakennus olisi aina ollut siinä” tai “rakennus näyttää siltä kuin se kuuluisi juuri tuohon”. Feren talo nykyisellään on tällainen.

Mitä muita hyviä esimerkkejä meillä on historiallisten alueiden eheyttävästä uudisrakentamisesta?

Kiitos Rauman kukkakauppa Auringolle kuvasta!

Marjo Uotila0 Posts

Kirjoittaja on perustanut yhden asunto-osakeyhtiön ja läpikäynyt useita arvokohteiden peruskorjaushankkeita. Hän on kiinnostunut kauniista, kestävistä ja käyttökelpoisista rakennuksista ja perehtynyt klassismiin pohjautuviin uudisrakennuksiin erityisesti kulttuurihistoriallisten alueiden täydennysrakentamisessa. Ammatiltaan innovaatiotoiminnan ja kansainvälisten verkostojen rakentamisen konsultti.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää