Pandemian varjossa kohti uutta

Palatessani Singaporen, Uuden-Seelannin ja Japanin matkalta Suomeen 16.3., nyt päättymässä olevaa vuotta, Covid-19 oli juuri iskemässä voimalla Eurooppaan sekä samalla kotimaahamme. Moni asia on suuresti muuttunut ja pandemia on ollut ja on globaali. Yli 1,6 miljoonaa kanssaihmistä on tähän mennessä jo kuollut Covid-19 virukseen ja tartuntoja on virallisesti yli 70 miljoonaa.

Me suomalaiset olemme ainakin tähän saakka pärjänneet hyvin tärkeässä tiimipelissä pandemiaa vastaan. Terveysviranomaiset ja koko virkakoneisto, poliittiset päättäjät ja kansalaiset ovat pelanneet samassa joukkueessa, hyvässä yhteistyössä. Tämä on ollut erittäin tärkeätä. Ja tuloksiakin on näkynyt, mikä on huomattu kansainvälisestikin.

Tehtävää riittää, sillä pandemia ei ole ohitse, vaikka rokotusten aloitustakin jo kovasti odotamme. On ehdottoman tärkeätä pitää huolta että korona ei riistäydy käsistämme, taltuttaa korona, turvata terveytemme.

Myös kansainvälinen yhteistyö kaikissa muodoissaan on tärkeätä. Kun pandemia on takana, on syytä käydä avoin kansainvälinen läpikäynti siitä mitä tapahtui, miksi, miten kaikki oli ylipäätään mahdollista, mitä meidän tulee oppia tapahtuneesta, ja mitä meidän tulee tehdä tulevaisuutta ajatellen, jotta tällaista ei tapahtuisi, ja olisimme paremmin varautuneita. Olemme isossa mittakaavassa kaikki samalla pelikentällä. Syyttelyllä emme pääse mihinkään, mutta avoimella ja rehellisellä yhteistyöllä pääsemme.

***

Suomessa tekninen infrastruktuurimme ja osaamisemme mahdollisti joustavan etätyöhön siirtymisen monissa ammateissa. Kansainvälisestikin ottaen merkittävässä määrin. Esimerkiksi omassa yhtiössämme tämä oli heti pandemian iskettyä Suomeen mahdollista toteuttaa 100 % teholla, terveys ensimmäisenä, mutta samalla työtoiminnot asiantuntijapalveluineen täysin toimivina. Näin on myös tilanteiden kulloinkin vaatimalla tavalla jatkettu.

Etätyö on edelleen jatkanut digitaalisen vallankumouksen voimakasta etenemistä. Hybridimalleista, teams- ja zoom-palavereista sekä kokouksista, webinaareista, on tullut tämän päivän normaali.

Emme enää palaa entiseen myöhemminkään. Toimintatavat tulevat hakemaan uusia malleja, käyttäen hyväkseen pandemian aikana kokeiltuja ja opittuja käytäntöjä, niitä muunnellen ja soveltaen. Mitä tämä kaikki tulee merkitsemään, sitä emme tiedä vielä kukaan. Väistämätön muutos tulee nähdä myös mahdollisuutena. Sosiaalisuus on sekin jatkossa tärkeä tekijä, jota ei voi eikä saa unohtaa.

Mitä edellä oleva vaikuttaa esimerkiksi siihen miten ja missä teemme tai haluamme tehdä työtämme? Millaiset ovat tulevaisuuden tilan tarpeet, sijoittuminen? Kyse on taasen niin uhkasta kuin mahdollisuudestakin, riippuen miten asiaa tarkastelee.

Entä maailman suurin liiketoiminta, eli matkailu. Mitä muutoksia se tulee kohtaamaan? Ilmastonmuutoskaan ei ole kadonnut mihinkään, se on ainoastaan tässä hetkessä jäänyt pandemian varjoon, hetkeksi.

***

Olemme toimineet terveys edellä. Se on oikein. Mutta talousasiat nousevat jatkossa esille. Ilman toimivaa ja vahvaa taloutta ei ole hyvinvointia, joka on puolestaan antanut meille pelimerkkejä onnistumiseen. Täytyy myös pitää mielessä että käytännössä lähes kaikki raha millä hyvinvointimme maksetaan, tulee yksityiseltä sektorilta, sen menestyksestä. Tämä tuntuu usein poliittisilta päättäjiltäkin unohtuvan, joko tarkoituksellisesti tai tietämättömyyttä.

Nyt on elvytetty ja elvytetään voimakkaasti. Yhteiskunnat saavat ja ovat saaneet velkarahaa ”nollakorolla”. ”Tarvitseeko lainoja maksaakaan pois?” kysymyksiäkin on nostettu esiin. Entä mitä tapahtuu inflaation, deflaation tai devalvaation rintamilla?

Oma yksinkertainen veikkaus on että jatkossa omat suomalaiset päättäjät aloittavat taas tulojen metsästyksen hyvinvoinnin pyörittämisen turvaamiseksi, samalla kun mennyttä miinusta täytyy maksaa pois. Verot nousevat poliittiseen keskusteluun. Ne saattavat nousta vaikka seuraavien eduskuntavaalien keskiöön.

Kiinteistöt tulevat varmasti olemaan taas veronkorotuksia suunnittelevien lempilistoilla. Yksinkertainen ensimmäinen syy on se että kiinteistöjä ei voi siirtää rajojemme ulkopuolelle, samoin kuin ihmiset voivat siirtyä vaikka työn ja muutenkin elämisen merkeissä, pääomista puhumattakaan. Toinen syy puolestaan on että kiinteistöverotuksemme eurooppalaisittain kohtuullista tasoa käytetään perusteena. Silloin vain (yleensä tarkoituksellisesti) unohdetaan että kiinteistöjä jo nykyisellään piiloverotetaan (lämmitys, vesi, sähkö) merkittävästi julkishallinnon monopolien kautta. Samalla unohdetaan että kokonaisverotuksemme on jo eurooppalaisittain ”tapissa”. Tämä kokonaisverorasite ja -aste kertoo paljon.

***

Edellä mainitut asiat tulevat olemaan yhteiskunnallisella ja poliittisellakin agendalla, sekä keskustelussa.

Edistykselliset ja innovatiiviset ihmiset ja yritykset kuitenkin jo nyt aktiivisesti suunnittelevat joka päivä tulevaisuutta, siinä menestymistä. Sen varassa lepää myös hyvinvointimme tulevaisuus. Se kannattaa meidän kaikkien muistaa, myös poliittisten päättäjiemme.

***

Kyllä me kaikesta tästä selviämme. Näin se menee tämän pandemiankin kanssa. Yhteispelillä.

Rauhallista ja terveellistä Joulua, sekä Menestyksellistä ja Onnellista Uutta Vuotta 2021 toivottaen!

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti