Mitä Turun linna ja Makkaratalo kertovat suomalaisuudesta?

Rakennettu ympäristö heijastaa omaa aikaansa, oman aikansa ihanteita, taitoja ja tavoitteita. Niitä, joita kulloinkin on pidetty hyvinä, oikeina, perusteltuina. Viesti välittyy myös seuraaville sukupolville, siltä osin kuin rakennuskantaa tai muita dokumentteja eri aikakausista sattuu säilymään.

1800-luvun lopussa jo lähes täysin raunioitunut Turun linna oli ja on todiste Suomen kuulumisesta pitkään läntiseen kulttuuris-yhteiskunnallis-poliittiseen yhteyteen. Linnan restaurointisuunnitelmasta tuolloin vastanneen Jacob Ahrenbergin tärkein tavoite oli vahvistaa suomalaista identiteettiä, luoda monumenttia Suomen ja Ruotsin yhteiselle historialle, kansakunnan oman perinnön symbolia Venäjän sortotoimia ja uhkaa vastaan.

Taustalla vaikutti myös ajatus sellaisesta peritystä omaisuudesta, jota ei voinut rahassa mitata, vaan jonka arvo oli sukupolvelta toiselle välittymisessä ja säilyttämisessä. Isien perinnön tuhlaamista pidettiin kunniattomana.

Suomen ja suomalaisuuden korostaminen elinvoimaisena valtiona ja kansakuntana oli tavoitteena myös tuon ajan uudisrakennuksia suunnitelleiden tähtiarkkitehtien, mm. Gesellius-Saarinen-Lindgren -toimiston töissä.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt

Vaikka nyt eletään eri aikakautta, on perusteltua kysyä, miltä oma aikamme näyttää.

Millainen historiakäsitys tai sivistysihanne välittyy oman aikamme rakentamisesta?

Mitä tapahtuu oman aikamme kiinteistöille ajan hampaan nakertaessa? Mikä häviää tai puretaan, mikä säilyy tai suojellaan? Lämmittääkö asunnon ostohetkellä tieto, että koti on tehty kestämään enintään 30 vuotta?

Minkälaista kansallista identiteettiä luovat homekoulut, jatkuvat uutiset toinen toistaan uudempien rakennusten sisäilma- ja kosteusongelmista ja purkupäätöksistä?

Millaisia arvoja rakennettu ympäristömme edustaa ja ovatko ne arvot sellaisia joista haluaisimme tulla muistetuiksi?

Olimmeko niin köyhiä, että meillä ei ollut varaa rakentaa kestävämpää? Kauniimmasta puhumattakaan.

Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun ongelmiin perehtynyt nyky-yhteiskuntakriitikko James Howard Kunstler väittää: ”Rakentamalla ympäristöjä, jotka eivät ole välittämisen arvoisia, rakennetaan valtiota, jota ihmiset eivät pidä puolustamisen arvoisena.”

Jokainen voi arvioida, millaista kansallista, symbolista tai konkreettista, merkitystä rakennuksillamme meille tänään on.

Mikä meille on arvokasta ja mikä arvotonta?

Marjo Uotila0 Posts

Kirjoittaja on perustanut yhden asunto-osakeyhtiön ja läpikäynyt useita arvokohteiden peruskorjaushankkeita. Hän on kiinnostunut kauniista, kestävistä ja käyttökelpoisista rakennuksista ja perehtynyt klassismiin pohjautuviin uudisrakennuksiin erityisesti kulttuurihistoriallisten alueiden täydennysrakentamisessa. Ammatiltaan innovaatiotoiminnan ja kansainvälisten verkostojen rakentamisen konsultti.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää