Mikä siinä tiedottamisessa on niin vaikeaa?

Meidän taloyhtiössä on käynnissä porrashuoneremontti ja tiedottaminen tökkii. Yllätys, yllätys…. Taas tuli mieleen, että mikä siinä on niin vaikeaa. Suomalaiset ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, joten luulisi lyhyen tiedotteen kirjoittamisen onnistuvan. Kun tiedote sitten joskus tulee, saattaa se tulla sen verran myöhään, että siitä ei ole enää hyötyä. Pelätäänkö tiedottamista vai miksi sitä tehdään mahdollisimman vähän?

Kirhoitusvilheitä on turha pelätä. Teinhän sen itsekin tuohon äsken, mutta varmasti ymmärsitte, mitä kirjoitin. Eikä tiedote aina vaadi tietokonetta ja tulostinta, viestin voi kirjoittaa vaikka käsin paperille ja panna sen porrashuoneeseen ilmoitustaululle. Emme me asukkaat urakoitsijaa pure, ainakaan jos hän muistaa meitä informoida edes joillakin keinoin.

Ihan ystävällistä olisi nyt meillä muistuttaa, että seinät on maalattu ja kehottaa varomaan seinien koskemista. Eräänä iltana sitten mustan hupparini hihassa oli valkoinen raita, en omasta mielestäni ollut mihinkään nojannut, mutta olen vain saattanut sen verran hipaista valkoiseksi maalattua seinää, että hihaan vauhtiraita tuli. Onneksi se lähti pesussa pois.

Katleena Kortesuon kirjoittamassa kirjassa Katastrofin ainekset – Opas taloyhtiön remonttiviestintään (Kiinteistöalan Kustannus Oy), annetaan hyviä vinkkejä siihen, miten ei tulisi viestiä ja miten kannattaisi viestiä. Kukaan ei kiellä viestimissä esimerkiksi runolla:

Tuore on maali,

aivan kuin kaali.

Älä siis astu,

ettet sä kastu.

(Kortesuo: Katastrofin ainekset – Opas taloyhtiön remonttiviestintään)

Viestiminen tai sen puute vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen. Tilaaja voi olla työnjälkeen tyytyväinen, mutta jos esimerkiksi toinen taloyhtiö tiedustelee urakoitsijan referenssejä, tilaaja toteaa, että kyllä työnlaatu oli hyvää, mutta urakoitsija ei osaa viestiä, voi urakoitsija menettää urakan. Tiedottamista osataan jo vaatia.

Urakoitsija voisi mennä myös tilaajan rooliin, olisiko itse tyytyväinen siihen, että ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Miltä tuntuisi, jos maalaustelineet tukkisivat sisäänkäynnin tai vaatteet sotkeutuisivat maaliin?

Kaikesta huolimatta remontti sujuu hyvin. Valaisimetkin löytyivät ja tulivat jopa etuajassa. Jouluksi pitäisi saada ”uusi” porrashuone.

Kirjoittaja on 37-vuotias Suomen Kiinteistölehden toimittaja, joka toimii taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana Etu-Töölössä Helsingissä. Harrastuksiin kuuluu muun muassa kaupunkiviljely taloyhtiön sisäpihalla ja marttailu.

Mervi Ala-Prinkkilä1616 Posts

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden verkkotuottaja ja toimittaja, joka toimii taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana Etu-Töölössä Helsingissä. Harrastuksiin kuuluu muun muassa vapaa-ajan asunnon kunnostus, erilaiset luottamustehtävät ja marttailu.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää