Loppukäyttäjistä myös alkukäyttäjiä – kohti osallistavampaa rakennetun ympäristön suunnittelua

Digitalisaatio tuo aivan uusia mahdollisuuksia järjestää viestintää ja eri osapuolten näkemysten huomioonottamista rakennetun ympäristön suunnittelussa. Rakennusten ja alueiden loppukäyttäjiä mukaan ottavat toimintatavat ja suunnittelumenetelmät voivat auttaa tunnistamaan ja kehittämään parempia rakennettuja ympäristöjä, sekä estämään huonosti toimivien syntymistä.

Kun rakentamisen aikaiset ja rakennuksen valmistumisen jälkeiset muutostarpeet vähenevät, syntyy myös kustannussäästöjä. Samalla luodaan yhteisöllisyyttä ja vähennetään myöhempiä valituksen aiheita ja puhelinsoittojen ja sähköpostiviestien hallitsematonta tulvaa, kun ongelmakohtia on huomioitu hallitusti ennalta.

Käyttäjälähtöinen, osallistava suunnittelu, millaista se voi olla?

Tässä muutama esimerkki käyttäjälähtöisistä, osallistavista tavoista organisoida suunnittelua, kun tavoite on yhteinen: parempi, viihtyisämpi, toimivampi rakennettu ympäristö.

Yksi osallistavan suunnittelun uusista menetelmistä on Collaplan. Osalliset – esimerkiksi asuinalueen tai taloyhtiön asukkaat – voivat kertoa näkemyksensä suoraan tilan pohjapiirrokseen tai 3D-suunnitelmiin jo luonnosvaiheessa, jolloin on helpompi arvioida tilaratkaisun, korttelin tai alueen toimivuutta tai toimimattomuutta ennen rakennusvaihetta. Näkemyksiä voidaan kerätä myös olemassa olevan tilan tai alueen parantamiseksi.

Kaikki osalliset näkevät ja voivat keskustella suunnitelmista reaaliaikaisesti ilman että tarvitsee järjestää fyysisiä tapaamisia. Ristiriitaisuuksien ja väärinymmärrysten riski pienenee kun kaikki näkevät kaikkien kommentit samaan sähköiseen suunnitelmaan samassa verkko-osoittessa.

Aalto-yliopiston SoftGIS-hankkeissa asukkaat ovat kommentoineet verkosivulle ladattuun kartta-aineistoon kehittämisehdotuksia asuinalueensa viihtyisyyden parantamiseksi.  Samoin täydennysrakennettaviksi kaavoitettuja alueita on voinut kommentoida jo arkkitehtien vaihtoehtoisiin havainnekuviin.

Asukkaiden näkökulmasta heikommin tai paremmin toimivia rakennettuja ratkaisuja voidaan identifioida laajemmalla näkökulmalla jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaat kokevat saaneensa ei ainoastaan tietoa, vaan myös mahdollisuuden vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon.

VTT:n äskettäin toteuttamassa hankkeessa uusi keskussairaalan teho-osasto suunniteltiin ottamalla henkilökunta ja potilasnäkökulma mukaan tilojen suunnitteluun ja tilojen toimivuuden ja käytännöllisyyden testaukseen ennen rakennusprojektin alkua. Testauksessa käytettiin virtuaaliympäristöjä (sairaalan sisätilojen mahdollisimman aidon näköisiä suunnitelmia) sekä videopelin kaltaista virtuaalinäkymää, jossa voidaan simuloida sairaalan tiloissa kulkemista ja tilojen toimivuutta.

Erityisesti tällaisissa kohteissa on elintärkeää, että tilat ja toimintaympäristö pystytään varmistamaan loppukäyttäjien tarpeiden mukaiseksi. Käytettävyydeltään hyvät tilat merkitsevät tehokkaampaa hoitoa ja voivat osaltaan myös vähentää kustannuksia.

Onnistuneesta viestinnästä tulee vieläkin tärkeämpää

Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton suositus taloyhtiöiden viestinnästä julkaistiin viime syksynä. Paremmalla viestinnällä vältetään monet erimielisyydet ja turhat epäilyt väärinkäytöksistä. Suosituksessa todetaan myös, että tulevaisuudessa viestinnässä on otettava paremmin käyttöön uudet sähköiset viestintätavat.

Kun viestinnässä koetaan ongelmia, ihmiset eivät tunne saavansa tarpeeksi tietoa esimerkiksi rakennusprosessin vaiheista, tulee erilaisia tulkintoja, väärinkäsityksiä, tahattomasti aiheutettua pahaa mieltä, asioita jää hampaankoloon. Tulee tunne, että omaa mielipidettä ei oteta huomioon.

On tavallista, että viestintää ei juuri koskaan koeta olevan tarpeeksi. Mutta viestinnän määrä ei sinänsä vielä takaa, että se olisi automaattisesti parempaa.

Digitalisaatio mahdollistaa ihmisiä osallistavaa, käyttäjälähtöistä, ennakoivaa viestintää ja suunnittelua, ja auttaa viihtyisämmän rakennettu ympäristön luomisessa.

P.S.

Jos hyvästä tahdosta huolimatta tuntuu, että viestintä ja kaikkien mielipiteiden tasapuolinen huomioiminen on vaivalloista, voi lohduttautua viestinnän emeritusprofessori Osmo A. Wiion laatimilla inhimillisen viestinnän laeilla. Vaikka ne ovatkin peräisin ajalta ennen internettiä, sosiaalista mediaa ja digitalisaatiota, ne tuovat meille kaikille suhteellisuudentajua keskinäisessä kanssakäymisessämme, niin taloyhtiöissä kuin muussakin yhteiskunnallisessa toiminnassa.

1.Viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta.

1.1 Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu.

1.2 Jos viestintä ei voi epäonnistua, niin se kuitenkin tavallisimmin epäonnistuu.

1.3 Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä on väärinkäsitys.

1.4 Jos olet itse viestintään tyytyväinen, niin viestintä varmasti epäonnistuu.

2. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.

3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.

Tästäkin huolimatta, aina kannattaa kuitenkin yrittää.

Marjo Uotila0 Posts

Kirjoittaja on perustanut yhden asunto-osakeyhtiön ja läpikäynyt useita arvokohteiden peruskorjaushankkeita. Hän on kiinnostunut kauniista, kestävistä ja käyttökelpoisista rakennuksista ja perehtynyt klassismiin pohjautuviin uudisrakennuksiin erityisesti kulttuurihistoriallisten alueiden täydennysrakentamisessa. Ammatiltaan innovaatiotoiminnan ja kansainvälisten verkostojen rakentamisen konsultti.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää