Kuntavaalit, sote, kiinteistöverotus, asuntopolitiikka ja maine

Kuntavaalit 2021 järjestettiin 13. kesäkuuta. Manner-Suomen 293:n ja Ahvenanmaan 16 kunnan valtuustoihin valittiin valtuutetut. Äänestysprosentti (55,1) on alhaisin 70 vuoteen. Mitä se kertoo meistä suomalaisista? Jokainen äänestämättä jättänyt voisi katsoa peiliin.

Valituista 8 859 valtuutetusta naisia ja kansanedustajia on ennätyksellinen määrä: 40,1 prosenttia ja 175 henkilöä. Naisenemmistöinen valtuusto tuli valituksi 29 kuntaan ja naisvaltaisin valtuusto Espooseen (63 %). Valitut valtuutetut ovat keskimäärin 50-vuotiaita. Nuorten, 18–29-vuotiaiden osuus väheni entisestään ja on nyt 5,6 prosenttia. Näistä miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Onnittelut kaikille valtuustoihin valituille! Olette osaltanne kansanvaltamme ritareita.

***

Olemme merkittävän sote-uudistuksen kynnyksellä. Uudistuksen, jota on yritetty aikaansaada jo muutaman vuosikymmenen ajan. Kaikki puolueet, istuneet ja istuvat kansanedustajat, hallitukset, oppositio, ovat soteuudistuksen osalla epäonnistuneet. Jokaisella on peiliin katsomisen paikka. Kyseessä on erittäin merkittävä ja tärkeä asia. Samalla myös poliittinenkin ratkaisu.

Soteuudistuksesta istuvan enemmistöhallituksen ehdotuksen muodossa äänestetään juhannusviikolla. Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Samalla uudistetaan pelastustoimen palvelut. Esityksen mukaan tulevaisuudessa hyvinvointialueet ovat vastuussa edellä mainituista palveluista, jotka siirtyvät näin pois kunnilta. Siinä sivussa sote vaikuttaa käytännössä kuntasektoriin merkittävästi, kun suurin kuntatalouden menoerä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Rahoituksen osalla tulemme näkemään vielä monenlaista vääntöä ja poliittista kannunvalantaa.

Kun (jos) sote-lakipaketti hyväksytään eduskunnassa, merkitsee se ensi vuoden alussa järjestettäviä maakuntavaaleja.

***

Valtio on lappanut kunnille rahaa ”korona-avustuksina”, ja kunnat ovat pystyneet tuon rahan kautta näyttämään positiivisia talouslukuja. Jos kuntien ei tarvitse tuota saamaansa tulovirtaa maksaa valtiolle takaisin, mielenkiintoiseksi sivutekijäksi voi nähdä sen, että tällöin valtion merkittävään jo muutenkin kasvavaan alijäämään tietysti käytetään verotusta paikkaajana. Kyseessä on tällöin tulonsiirto progressiivista valtionveroa maksavilta kuntaveron maksajille. Ehkä päätös on ollut ideologisesti jossakin mielletty, mutta ei yleisesti tiedostettu.

Kuntien taloudet tulevat joka tapauksessa olemaan entistä ahtaammalla tulevaisuudessa, kaikesta huolimatta. Kiinteistöveron merkitys kuntien tulopuolella tulee lisääntymään. Sote-uudistuksen myötä vuonna 2023 yli puolet kunnallisveron tuotosta siirtyy kunnilta maakunnille. Valitut kuntapäättäjät joutuvat edessä olevalla valtuustokaudella tekemään merkittäviä päätöksiä kyseisellä sektorilla. Kuntien energiamonopolien veloitukset ja tuloutukset kunnille merkitsevät myös kohoavia maksuja. Asuminen kallistuu edelleen. Ja samalla asumistukea saa Suomen väestöstä jo 15 prosenttia. Koko asuntopolitiikkaa pitäisi uudistaa. Mutta siihen poliitikot eduskunnassa eivät uskalla koskea, vaikka syytä todella olisi.

***
Verotus on moraalinäkökulmasta haastava asia. Mikä on oikea määrä veroja? Mihin sekä miten kerättyjä veroja käytetään? Kiinteistöalan edunvalvonnassa tulee riittämään töitä.

Julkisella sektorilla Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan erottamista pohditaan poliisin tutkiessa hänen tekemisiään. Kevan, Nuorisosäätiön, ja muiden vastaavien taloussotkut ovat myös muistissa. Veikkauksen eli julkisen monopoliyhtiön johdon palkitseminen tuloksesta. Yllättävän paljon julkisella sektorilla yhteisten asioidemme hoidossa tapahtuu sellaista, mitä ei pitäisi tapahtua. Mainehaitta on melkoinen. Se vaikuttaa luottamukseen. Arvot, etiikka ja moraali on syytä nostaa kunniaan, ja myös pitää siellä.

***

Joka tapauksessa juhannusviikon merkeissä toivotan kaikille lukijoilleni hyvää ja turvallista juhannusta sekä Suomen kesää!

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti