Kuka myisi paloturvallisuutta edullisesti?

Turvallisuus on mahtava myyntivaltti, kun puhutaan autoista tai lastentarvikkeista. Turvatyyny, ajoavustimet ja muut auton turvalaitteet ovat itsestäänselvyyksiä. Haavoittuva ihmisenalku taas herättää kovemmassakin luussa suojelemisen tarpeen. Sen sijaan vaikkapa paloturvallisuuteen ihmisillä on melko pitkä turvaväli. Suomessa on tuhatkunta liesipaloa vuodessa. Joku voisi laatia asian tiimoilta jopa bisneksen.

Kauan sitten korjattiin pihalla sukulaismiehen polkupyörää. Rengas oli puhki, ja korjaushommassa jokin pisti vastaan, niin että aikaa kului enemmän kuin oli ajateltu. Valmista tuli lopulta, ja kahvinkeittoon oli lähdettävä. Sisällä odotteli kuumentuneen haju ja ”vähän harmistunut” sukulaismiehen vaimo. Hän oli fillarirempan ajan pötkötellyt vuoteella. Koska hän oli vaikeasti liikuntarajoitteinen, vuoteella hän oli pysynytkin. Liesi oli unohtunut päälle, onneksi tyhjänä. Onneksi liedessä oli myös automaattinen virran katkaisu, joten tilanne ei ollut riistäytynyt käsistä.

Jo tuolloin, kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, oli olemassa turvallinen liesi. Levyt olivat valurautaa ja nappulat mekaanisia, mutta niinpä vain osasi laite katkaista itse itseltään virran. Ja onnistunut myymään sen kotiin, jossa turvalliselle liedelle oli tarvetta.

Säädösten, markkinoinnin ja tuotteiden kolmiyhteys

Nyttemmin on suunniteltu modernimpaa teknologiaa. Liesivahti on halpa henki- ja omaisuuden vakuutus. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) toteuttamassa Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin -hankkeessa todettiin, että liesivahtien asentaminen ikääntyneille on taloudellisesti kannattavaa.

Kunhan vain joku markkinoisi laitteita tehokkaasti.

Mutta lähdetäänpä vähän kauempaa. Jotta asiat muuttuvat turvallisemmiksi, tarvitaan kolme asiaa: säädöstausta, sopiva viestintä ja sopivat tuotteet. Turvavöiden käytön pakollisuus mahdollistui, kun asiasta laadittiin säädös. Asiasta myös kampanjoitiin laajalti ja pitkään. Lisäksi markkinoilla piti olla autot, joissa oli turvavyöt. Poliisit vielä seurasivat, että turvavöitä käytetään. Jotkut tietenkin vastustivat mokomia remmejä, mutta liikennekuolemat kuitenkin vähenivät radikaalisti. Kulttuuri muuttui. Nyttemmin ihmiset jo olettavat, että autossa on muitakin turvallisuutta parantavia ominaisuuksia kuin turvavyöt.

Markkinointi herättää tarpeen

Liesiturvalaitteita ei kodeissa juuri ole, koska laitteiden tarvetta ei ole ymmärretty tai herätetty. Laitteet tarvitsevat myös markkinointia. Esimerkiksi Paloturvallisuusviikon ohjausryhmässä on pohdittu liesivahtien ottamista teemaviikon aiheeksi. Mutta turvallisuuskampanjoinnin lisäksi tarvitaan ennen kaikkea laitevalmistajien ja maahantuojien markkinointia niin suurelle yleisölle kuin rakennuttajillekin.

Liesivahtien yleistymistä Suomessa estää vielä muuan seikka. Liesivahti maksaa muutaman satasen. Lisäksi täytyy tilata sähkömies asentamaan vahti paikalleen, mikä tuo liesivahdille roimasti lisähintaa. Millaisia säädösmuutoksia vaadittaisiin, jos niin lieden kuin liesivahdin voisi asentaa pienemmällä vaivalla?

Olisiko taloyhtiöiden mahdollista alkaa edellyttää paloturvallista laitekantaa tulevien tai olemassa olevien asuntojensa keittiöihin? Perinteisen liiketalouden lain mukaan kysyntä nostaa hintaa. Nykyaikaisemmin voisi ajatella niin, että kysyntä lopulta lisää tuotantoa, mikä puolestaan laskee hintaa.

Liesivahdit ovat aivan ilman säädöstaustaa

SPEKin hankeraportin mukaan liesivahtien asentaminen ikääntyneiden ihmisten kotiin kannattaa taloudellisesti. Kun ottaa huomioon, että suomalaisten liedenkäytön takia paloautot starttaavat pillit huutaen baanalle tuhat kertaa vuodessa, liesivahti olisi paloturvallisuuden perusväline joka kodissa. Palovaroitin saatiin säädöksiin parikymmentä vuotta sitten. Ei ole odotettavissa, että liesiturvalaitteita hetimiten nähtäisiin pykälöidyissä asiakirjoissa.

Aktiivisuutta asian edistämiseen toki on. Suomalainen kulttuuri perustuu hyvin vahvasti vaatimuksiin. Jos ei ole säädöksiä, turvallisuusala ohjaa itse itseään ja laatii standardit. Standardein voidaan sitten antaa suosituksia. Asunnoissa ja vastaavissa tiloissa suositellaan kiinteästi asennettujen liesien ja liesitasojen aiheuttaman tulipalovaaran pienentämiseksi käytettäväksi standardin SFS-EN 50615 mukaisia teknisiä ratkaisuja, jotka katkaisevat sähkönsyötön tulipalovaaran uhatessa. Standardit eivät kuitenkaan ole markkinointia.

Liesivahti ei tee autuaaksi, mutta se on osoittautunut tehokkaaksi. Sillä on myös kavereita. On huomattavasti edullisempia hälyttäviä liesiturvalaitteita. On liesiä, jotka katkaisevat itseltään virran ajastimella tai ylikuumenemisen perusteella. Hyvä että on!

Silti mieltäni kaihertaa probleema. Kahdeksankymmentä luvulla oli helloja, jotka oivalsivat itse sammuttaa itsensä. On ihme, että liesiturvallisuus on nykyään hankalaa eivätkä ihmiset edes oivalla vaatia sellaista. Voisi ajatella, että varsinkin taloyhtiöissä oltaisiin kiinnostuneita liesiturvallisuuden parantamisesta. Tulipalo yhdessä asunnossa tärvelee helposti yhtiön omaisuutta laajemminkin.

Juha Hassila
Turvallisuusviestinnän asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Juha Hassila0 Posts

Kirjoittaja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuusviestinnän asiantuntija. Hänen keskeisimmät työsarkansa osana noin 3,5 hengen tiimiä ovat Paloturvallisuusviikko ja kahdeksasluokkalaisille suunnattu NouHätä! -kampanja. Paloturvallisuuskampanjoinnin lisäksi Juhalla on pitkä kokemus tapaturmien ehkäisystä, kuten Tapaturmapäivästä. Turvallisuusviestinnällisesti hänen keskeisin sanomansa on: ”Onnettomuudet eivät ole tuurista kiinni. Ne ovat tapaturmia!” Vapaa-ajallaan Juha rämpii teiden ja peltojen pientareita kamera kaulassaan.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti