Koronavirus COVID-19

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajiksi on todettu uusi, aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2. Uuden koronaviruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä COVID-19, joka on levinnyt ympäri maapallon kulovalkean tavoin. Tauti on myös Suomessa, jossa on jouduttu lukuisien maiden tapaan käyttämään ensimmäisen kerran sotien jälkeen valtalakien suomia valtuuksia, saattaen voimakkaita rajoituksia voimaan, tarkoituksena taudin etenemisen edes jonkinlainen hallinta.
Koronaviruksen kanssa edetään terveys edellä, mikä varmasti inhimillisesti katsoen on enemmän kuin perusteltua. Nyt koeponnistetaan yhteiskuntamme relienssiä, eli selviytymiskykyä, taitoa tehdä ja jakaa onnistuneita ratkaisuja, sekä kykyä ennakoida tulevaa. Kokonaisuuden oikea hahmottaminen on tärkeätä, samoin yhtenäisyys, yhteen hiileen puhaltaminen. Meidän jokaisen tulee kantaa kortemme kekoon. Emme saa olla ”heikkoja lenkkejä”. Toisten kunnioittamisen on oltava arvossaan.

***
Terveyden jälkeen seuraava merkittävä tekijä on talous. 1990-luvun lama, samoin kuin finanssikriisi 2007-2009 ovat meillä monilla muistissa. Yritystoiminnan jo käsillä oleva kriisi on valtava haaste, niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin. Valtio ja kunnat ovat tärkeitä toimijoita, mutta ne eivät pysty rahoittamaan hyvinvointiyhteiskuntaamme, vaan siihen tarvitaan menestyvää ja toimivaa yritystoimintaa, mikä nyt kohtaa kotimaisen haasteen lisäksi todellisen globaalin haasteen. Olemme kaikki tässä mielessä samassa veneessä. Verotulot yhteiskuntamme pyörittämiseen tulevat yrityksiltä ja niiden työllistämiltä ihmisiltä.
Valtio luonnollisesti tässä tilanteessa joutuu ottamaan jo inhimillisestä näkökulmasta lisää velkaa, mikä sitten ajastaan lankeaa maksettavaksi. Mutta vaihtoehtoja ei oikein ole. Huomiota on luonnollisesti päätöksenteossa osoitettava siihen, miten tuota lainarahaa käytetään. Nyt ei myöskään ole politikoinnin aika, kun kansakunta on uhattuna. Yhteistyö on voimaa.
Monelta yrittäjältä, itsensä tai muutaman muunkin työllistäjältä, on kassavirta tyrehtynyt täysin. Yrittäjät joutuvat loihtimaan mahdollisuuksien mukaan uusia toimintatapoja, selviytyäkseen jotenkin. Useasti se ei vain voi onnistua, valitettavasti.

***
Meistä kukaan ei vielä tiedä miten tässä tulee käymään. Mutta se on varmaa, että tämän pandemian ja murhenäytelmän myötä moni asia tulee muuttumaan. Jo nyt olemme havahtuneet miten hienoa, vapaata, erinomaista arkea olemmekin eläneet. Valittamisen aste on saanut aivan uuden näkökulman, kun jotain perustavanlaatuista on otettu meiltä pois. Tällä saattaa olla suurempi vaikutus arvoihimme, kun osaamme kuvitellakaan.
Toinen suuri vaikutus tulee olemaan digitalisaation uusi suuri loikka eteenpäin. Uusia yhteyksiä on käytännössä monen ollut pakko opetella käyttämään, ja yllätykseksi onkin havaittu, että verkko ja yhteydet toimivat. Samalla huomataan miten tärkeätä osaa infrastruktuurista verkkoyhteydet esittävät. Kun koronavirus on selätetty kannattaa todella kansallisesti pohtia myös valokuidun merkitystä tulevaisuutta ajatellen langattoman verkon rinnalla. Etätyö monessa eri muodossaan tulee jäämään todellisuudeksi. Tällä on vaikutusta myös kiinteistömaailmaan, toimitiloihinkin, tulevaisuudessa.
Omassa elämässä edustamani yrityksen lähes parisataa asiantuntijaa ovat kaikki voineet koronaviruksen myötä siirtyä etätyöhön, ja käytännössä sähköisesti asiantuntijapalvelut on pystytty toteuttamaan. Kokoukset, neuvottelut, tapaamiset pystytään kriisin opin myötä toteuttamaan digitaalisesti monin tavoin, ja tämä tulee jättämään pysyvät jäljet. Kasvokkain tapaamisten muodot tulevat saamaan nekin uudenlaiset painopisteet.

***
Useat kiinteistöalan toimijaystäväni ovat olleet minuun yhteydessä ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Monissa maissa erityisesti kiinteistövälityksessä elämä on täysin pysähtynyt. Monet ovat todella huolissaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyytyykö asuntomarkkina koronakriisin myötä Suomessa, on monen mielessä oleva kysymys. Vuokrien periminen vs. alennukset/vapautukset on noussut jo eettiseksi kysymykseksi meilläkin, lähtien ravintolatoiminnasta moneen muuhun pienen kauppaliikkeen toimintaan.
Kiinteistöalalla menestyjiä tulevat olemaan ne, jotka osaavat hyödyntää digitaaliset palvelut ja toiminnot, asiakaslähtöisesti.
Covid-19 koronavirus mullistaa väistämättä monia asioita, halusimme tai emme. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterresin sanoin: ”Olemme tässä yhdessä – ja selviämme tästä, yhdessä”. Sen jälkeen on varmasti globaalisti, yhteistyössä, syytä miettiä mitä voidaan tehdä estääksemme vastaavanlaiset pandemiat. Syyllistämättä ketään tai mitään valtiota. Yhteistyö rakentaa parhaiten tulevaisuutta. Sen verran optimistisuutta sallittakoon.

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää