Koronaviruksesta kansantalouteen, kiinteistöveroon ja demokratiaan

Koronaviruspandemia on ollut keskuudessamme erilaisia rajoituspäätöksiä vaatien jo yhdeksän kuukautta ja loppua ei näy. Haasteet ovat suuret. Terveys edellä mennään, mutta talous on pakko ottaa huomioon. Valtiontaloutta ohjataan nyt sumussa. Lisävelkaa otetaan surutta.

Syksyn budjettiriihessä valtiontaloutemme alijäämä nousi yli 10 miljardiin euroon. Velkasuhde nousee ennen kokemattomiin korkeuksiin. Valtionvelkamme on noin 110 miljardia euroa eli asukasta kohden velkaa on jo noin 20 000 euroa. Maamme hallituksen työllisyystavoite karkaa käsistä, jos ei todellisuudessa ole jo sen tehnytkin.

Lukuja voidaan ilmaista myös niin että syntyessään Suomeen saa 170 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja reilut 20 000 euroa velkaa, sekä siihen päälle kotikunnat velat! Keväällä 2009 Suomen valtion velka oli vielä ”vain” 53 miljardia euroa.

Suomi on rikas maa, kun ajattelemme vaikka sote-uudistusten historiaa, jota eri hallitukset ovat huonoin tuloksin yrittäneet saada kasaan jo reilut 12 vuotta. Sote-linjaukset ovat aina olleet poliittisia. Lainsäädäntökiemuroita on poliitikkojemme turha vyöryttää epäonnistumistensa syyksi. Todellinen syy löytyy jokaisen Arkadianmäellä istuneen tai istuvan katsoessa rehellisesti peiliin. Mitä kaikki konkreettisten tulosten aikaansaamattomuus onkaan maksanut! Summa on mielikuvituksellisen suuri ja sillä olisi saanut aikaan jo suuria maamme eteen. Semminkin kun kyseessä on suurin yksittäinen menokokonaisuus kansantaloudessamme, jota ikärakenteemme kehitys tulee vain kasvamaan

Naapurimme ja verrokkimaamme Ruotsi panostaa ensi vuonna veronalennuksiin ja investointeihin, ja siitä huolimatta velkasuhde laskee.

****

Mielenkiintoista ja haastavaa tulee olemaan miten Suomessa istuva ja istuvat hallitukset tulevat päätöksillään vaikuttamaan taloutemme kehitykseen nyt Covid-19 pandemian aikana ja sen jälkeen. Maamme kokonaisveroaste oli vuonna 2018 OECD-maiden viidenneksi korkein eli 42,4 %. Keskiarvo oli 34,3 %. Tuloverot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut muodostavat noin 63 % verokertymästä. Kulutusveroista, jotka maksetaan lähes kokonaan valtiolle, suurin on arvonlisävero, jota kerättiin viime vuonna lähes 22 miljardia euroa. Kiinteistöveroa kerättiin 1,9 miljardia euroa.

Kun verotuksen taso Suomessa kuuluu tänään maailman korkeimpiin, vaikeuttaa se verotuksen kiristämistä. Semminkin kun veropohja liikkuu helposti valtionrajojen yli. Työn verotuksen kiristäminen ei houkuttele, koska työllisyysasteen mataluus on merkittävä huonon julkisen talouden syy.

Helposti kiinteistö- ja kulutusverot sekä haittaverot tulevat olemaan hallituksille houkuttelevia lisätulon lähteitä.

Virkamiestyöryhmän kiinteistöveron uudistushankkeet ovat hautautuneet koronaviruspandemian jalkoihin, kun ministereillä ja puoluejohtajilla on ollut kädet täynnä akuutteja kiireitä. Huolestumista aiheuttaa että lainsäädäntötyön valmistelu on heikentynyt viime vuosina. Valtiovarainministeriön riihestä ilmoitettiin
elokuussa että kiinteistöverohankkeessa otetaan siirto eteenpäin, jolloin hallitusohjelman mukainen kiinteistöverouudistus tulee voimaan vasta vuoden 2023 verotuksessa. Uudistus siirtyy vuodella, koska linjauksia varten tarvitaan lisää tietopohjaa ja analyysiä vaikutuksista. Samalla taataan riittävästi aikaa uudistuksen vaatimiin tietojärjestelmämuutoksiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa ensi vuonna.

Kiinteistöalan järjestöjen ja toimijoiden tulee olla hereillä, valppaina seuraten ja vaikuttaen asioihin, mitä tuleman sitten pitääkään. Kyseessä on kiinteistöalaa koskien merkittävä asia.

****

”Monia valtiomuotoja on kokeiltu ja kokeillaan tässä synnin ja murheen maailmassa. Kukaan ei väitä, että demokratia olisi täydellinen tai kaikkitietävä. Itse asiassa, on sanottu, että demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu.”

–  Winston Churchill (ote puheesta alahuoneessa 11.11.1947)

 

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti