Isännöinti –mikä, miksi, milloin

Juuri julkaistussa Kiinteistöliiton teettämässä tutkimuksessa on arvioitu isännöintityön laatua asiakkaan eli taloyhtiöiden näkökulmasta. Tulosten mukaan tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja tilintarkastajat osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi

Osakkaiden näkemyksiin ja arviointeihin voi olla syynä paitsi viestinnän epäonnistuminen myös todellisuutta vastaamattomat kuvitelmat isännöitsijän tehtävistä. Kuinka moni asunto-osakeyhtiön osakkaista oikeasti tietää, mikä isännöitsijän rooli ja asema on yhtiössä? Tai mitä isännöitsijän tehtäviin kuuluu?

Monesti kuulee, että osakkaat sekoittavat isännöitsijän talonmieheen tai huoltomieheen. On tietenkin selvää, että jos näin on, arvioidaan tehtäviä ja onnistumista sen tehtävän mukaan, minkä kuvitellaan kuuluvan isännöitsijälle. Lisäksi saatetaan kuvitella, että isännöitsijä on töissä vuorokauden ympäri, jolloin pettymys on suuri, jos isännöitsijää ei tavoitakaan virka-ajan ulkopuolella. Isännöitsijä leimaantuu tuolloin helposti laiskaksi palkkion nostajaksi, joka ei saa mitään aikaan.

Vaikka isännöitsijältä odotetaan osaamista, ammattitaitoa ja taipumista mitä erilaisimpiin tehtäviin, ajatellaan usein kuitenkin, että kuka tahansa osaa hoitaa isännöitsijän tehtävät, eikä niiden hoitamiseen tarvita sen kummempaa koulutusta tai kokemusta.

Tosiasiassa isännöitsijä on tai ainakin tulisi olla päätöksenteon, pitkäjänteisyyden, suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden asettamisen, taloyhtiön hankintojen ja palveluiden järjestämisen sekä taloyhtiön talouden ja viestinnän asiantuntija. Näin ollen isännöitsijä yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa on paljon vartijana, sillä kukapa meistä ei haluaisi, että arvokkain sijoituksemme olisi hyvässä hoidossa ja osaavissa käsissä.

Hyvä hoito puolestaan edellyttää varsin laaja-alaista osaamista useilta eri aloilta. Samalla voi kuitenkin kysyä, täytyykö isännöitsijän itse osata kaikki vai tulisiko turvautua nykyistä enemmän eri asiantuntijoihin ja onko isännöitsijöiden koulutus ja osaaminen jäänyt jälkeen nykyajan vaatimuksista. Perinteiselle juridis-teknisesti suuntautuneelle isännöitsijälle ei ehkä olekaan tulevaisuudessa niin suurta tarvetta kuin verkostojen ja hankintojen hallintaa osaavilla viestintäsuuntautuneille avoimille asiakaspalvelijoille, jotka hallitsevat myös ikääntyvän väestön haasteet.

 

Marina Furuhjelm0 Posts

Marina Furuhjelm työskentelee lakimiehenä Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä. Juristina hän on erikoistunut asunto- ja kiinteistöoikeuden kysymyksiin. Hän toimi myös nykyistä asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen asunto-osakeyhtiölakityöryhmän sihteerinä. Aiemmin Furuhjelm on työskennellyt Isännöintiliitossa, Lakiasiaintoimisto Finessi Oy:ssä, RAKLI ry:ssä, Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä sekä Suomen vuokranantajat SVA ry:ssä. Lisäksi hän on toiminut kuluttajariitalautakunnan jäsenenä.

1 kommentti

  • Missä vika Reply

    12.9.2017 at 21:02

    Itsellä on omakohtainen kokemus, jossa isännöitsijä ajoi yhden hallitusjäsenen etua korjaushankkeessa. Jäsenellä on rakennusfirma. Hän sai korjausurakan ilman kilpailua. Yhtiökokouksessa oli pälyileviä katseita ja kiertelyä, kun kysyttiin urakkakyselyistä. Ei oikein nähty tarpeelliseksi ja hintataso oli jo muutenkin hyvin kilpailukykyinen.

    Voisi tutkia suvällisemmin, että miksi osakkaat eivät ole tyytyväisiä? Tuskin kyse on siitä, että joskus ei vastaa puhelimeen. On paljon isompia asioita taustalla. Henkilökemiat vaikuttaa. Negatiivinen vaikutelma tulee ylimielisestä isännöitsijästä.

    Jatkossa pärjää varmasti ne isännöitsijät, jotka ajaa tasapuolisesti osakkaiden etua. Brutaalia avoimuutta, kuten tällä yrityksellä: http://www.isannointivelho.fi (ei ole mainos:).

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti