Isännöinnin hinnoista asuntojen arvoihin

Suomen Kiinteistölehden verkkotuottaja, toimittaja ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mervi Ala-Prinkkilä käsitteli blogissaan 7.6. otsikolla ”Mikä maksaa isännöinnissä?” aihetta, joka sai minutkin hieman jatkamaan saman aiheen piirissä.

Lähtökohtaisesti isännöitsijä on hoitamansa taloyhtiön toimitusjohtaja, jolla on yleensä vielä oma isännöitsijätoimiston ammattilaisorganisaatio takanaan. Kun mihin tahansa toimivaan ja menestystä haluavaan osakeyhtiöön haetaan toimitusjohtajaa tätä menestystä luomaan sekä toteuttamaan, ei yleensä koskaan valinta kohdistu henkilöön, joka tarjoutuu hoitamaan tehtävän edullisimmin. Tehtävään haetaan parasta mahdollista osaajaa, ja palkka/palkkio pyritään suhteuttamaan kyseisen yhtälön kautta mahdollisimman optimaalista lopputulosta ajatellen.

Käytännössä sama koskee niin isännöitsijää kuin isännöitsijätoimistoakin. Niissä on erittäin suuria ja merkittäviä eroja. Kuten ihmisissäkin, joilla voi olla samat muodolliset koulutukset ja tutkinnot. Pelkästään peruskorjauksen tai putkisaneerauksen voi valmistella ja viedä lävitse hyvinkin erilaisilla tavoilla, jossa isännöitsijän osaaminen voi pitkällä tähtäimellä osoittautua kullanarvoiseksi, kun taas osaamattomuus yhdistyneenä usein urakan sisällön edullisuuteen voi puolestaan koitua tuhoisaksi, vaikkei se useampaan vuoteen siltä näytä. Kaikessa toiminnassa kannattaa panostaa laatuun.

Pelkkää isännöinnin hintaa vertaamalla ei pääse puusta pidempään. Myös isännöitsijöiden, unohtamatta heidän tärkeitä taustavoimiaan, kuten kiinteistösihteerien, kirjanpitäjien, teknisten isännöitsijöiden, vastike- ja vuokranseuraajien ammattitaidon lisäksi tarvitaan oikeanlaista asiakaslähtöistä asennetta, jatkuvaa koulutusta, motivaatiota, ajanmukaisia työvälineitä, joka puolella jyräävän digitalisaation hyväksi käyttöä. Isännöinnissä osto-osaaminen on monelle haastava laji. Siihen kannattaa kuitenkin panostaa ja luoda osaavan isännöintiyrityksen kanssa kehittyvä ja luottamuksellinen yhteistyö. Se kannattaa aina, molemmille osapuolille, yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen.


Meistä suomalaisista asuu 1,77 miljoonaa kotitaloutta omassa asunnossa, eli 66,3 % kaikista kotitalouksissa. Oman asunnon osuus kokonaisvaroista on puolestaan 50,3 %. Nettovarallisuus kotitalouksilla on mediaaniarvona 107 200 euroa. Nettovarallisuuden keskiarvo on kuitenkin liki kaksinkertainen mediaaniin verrattuna eli 206 600 euroa. Edellä mainittujen lukujen suhde kuvaa varallisuuden keskittymistä varakkaimpaan kymmenesosaan, joka omistaa noin 47 % nettovarallisuudesta. Kyseinen luku on puolestaan kansainvälisesti varsin alhainen.

Varallisuus keskittyy iäkkäämmän väestönosan käsiin, sillä he ovat ennättäneet maksaa asuntonsa velattomiksi. Toisaalta asuntovarallisuuden arvo on taas hieman laskenut. Se johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että asuntojen arvot ovat romahtaneet kasvukeskusten ulkopuolella. Tämä kehitystrendi näyttää myös jatkuvan. Varallisuus keskittyy kasvukeskuksiin.

Viimeksi mainitun ikävän tosiasian lisäksi oma haasteensa on jo ja tulee olemaan koko asumiseen liittyvä tukijärjestelmämme. Siinä on perkaamisen varaa todella suuresti. Kyse on vain poliittisesti sen verran arasta asiasta, että kukaan ei tunnu asiaan uskaltavan tarttua, peläten näppiensä palavan poliittisesti. Mutta tarttua pitäisi. Ongelmat eivät poistu lakaisemalla ne maton alle.


Summa summarum: valittaessa hyvää ja osaavaa isännöitsijää pitämään huolta meidän monen suomalaisen merkittävimmästä omaisuuserästä, asunnosta ja siihen liittyvästä asunto-osakeyhtiöstä, kannattaa keskittyä osaavan isännöitsijän ja isännöitsijätoimiston saamiseen, eikä vain edullisimpaan hintaan. Kun yhtälön hoitaa oikein päin jokainen voittaa. Asuntomarkkinoita ajatellen ja erityisesti sosiaalista asuntopolitiikkaa, veikkaukseni on että tulevina vuosina tulemme näkemään suuria muutoksia.

Nyt on kuitenkin aika toivottaa teille kaikille mukavaa edessä odottavaa keskikesän eli juhannuksen juhlaa, sekä rauhallista kirmailua kesälaitumilla

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti