Hyvää isännöintiä etsimässä

Käsitehirviö ”osto-osaaminen” pitää sisällään hienon ajatuksen siitä, että tilaajalla olisi asiantuntemusta ja kykyä hankkia taloyhtiölle erilaisia palveluita. Palveluhankinta on eri vaiheita käsittävä prosessi, jolla pyritään löytämään paras mahdollinen vaihtoehto useiden palveluntuottajien joukosta. Näitä vaiheita ovat esimerkiksi:

  • Palvelutarpeiden määrittely
  • Valintakriteereistä päättäminen
  • Potentiaalisten palvelutuottajien etsiminen
  • Tarjouspyynnöt
  • Tarjousten käsittely ja karsinta
  • Sopimusneuvottelut
  • Valintapäätös

Mutta mistä ihmeestä tietää, mikä vaikkapa isännöintipalvelua tarjoavista yrityksistä on pätevin ja sopivin? Varmuudella ei tietysti mistään, sillä tämä on niitä harvoja asioita, joihin edes Kiinteistöliitto Uusimaan neuvonnasta ei saa vastausta. Asiassa pitäisi huomioida sekä isännöintitoimiston että henkilöisännöitsijän osaaminen ja pätevyys. Isännöintipalvelua kun tuottaa usein sekä toimiston kirjanpitäjä, kiinteistösihteeri, tekninen isännöitsijä että se varsinainen nimetty hallinnollinen isännöitsijä.

Valintaa helpottamaan voi tietysti pohtia ensin muodollisia seikkoja. Näitä ovat vaikkapa toimiston auktorisointia kuvaava ISA –tunnus, joka tarkoittaa sitä että toiminnalle on asetettu kriteereitä, joita myös seurataan ulkoisen tarkastajatahon toimesta.

Samoin isännöintitutkinnoilla on merkitystä. On esimerkiksi ihan hyvä tiedostaa sellainen pikkuseikka, että IAT -lyhenteellä ja AIT –tutkinnolla on melkoinen ero. Ensimmäinen on nimittäin alalle tulleille tarkoitettu tutkinto ja toinen pitkän linjan ammattilaisten johtavan ammatti-isännöitsijän tutkinto.

Mutta eihän siitä mihinkään pääse, että myös henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on merkitystä. Tämän vuoksi ei ole ollenkaan liioiteltua pyytää kärkiehdokkaita paikan päälle kertomaan omista ja yrityksen toimintatavoista. Olisi siis eduksi hiukan tiedustella, minkälaisilla periaatteilla isännöintipalvelua tehdään. Pyritäänkö hyvään henkilökohtaiseen palveluun vai panostaako toimisto moderneihin tietojärjestelmiin. Vai olisiko niin onnellisesti, että molempiin?

Myös naapuriyhtiöstä (tai mieluumminkin naapuriyhtiöistä) kannattaa kysellä, josko heillä olisi hyviä kokemuksia jostakin toimijasta. Toisaalta on hyvä muistaa, että hyvä isännöinti ei ole aikaan tai paikkaan sidottua ja siksi isännöintitoimiston sijainnille ei kannata antaa liian suurta painoarvoa. Myöskään yrityksen koolla ei yleensä ole merkitystä. Hyvää ja huonoa palvelua saa niin pienistä kuin isoistakin toimistoista. Tärkeämpää on asenne ja pitkäjänteinen toiminta.

Ja lopuksi pieni huomio: Alan riesana olevaa isännöitsijöiden vaihtuvuutta voi yrittää vähentää omalla suhtautumisella isännöintipalvelun tuottajaa kohtaan.

Kai Haarma0 Posts

Kirjoittaja on Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n toimitusjohtaja ja asianajaja, joka jo nuorena lakimiehenä innostui vivahteikkaasta ja monipuolisesta taloyhtiömaailmasta. Viime vuosina hänen kiinnostuksensa kohteet ovat erityisesti vastuunjakokysymykset ja kiinteistöalan tietosuoja-asiat. Saadessaan varastettua aikaa kiinteistöharrastukseltaan hän toisinaan viettää vapaa-ajan hetkiä golfkentällä tai hiukan tavanomaista raskaamman, mutta laadukkaan musiikin parissa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää