Eurooppalaisilla jalanjäljillä I

14.4.2019 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen 6.6. nimitettiin pääministeri Antti Rinteen (sd) johtama viiden puolueen hallitus, joka ehti istua vain 181 päivää. Ensin kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) joutui eroamaan, ja kohta perään itse pääministeri, sekä samalla koko hallitus. Luottamuspula oli iskenyt. 10.12. pikapikaa koottiin uusi hallitus entiselle pohjalle entisellä hallitusohjelmalla, tamperelaisen 34-vuotiaan Sanna Marinin (sd) noustessa pääministeriksi ja 32-vuotiaan torniolaisen Katri Kulmunin (kesk) valtiovarainmisteriksi. Ministereistä on 12 naisia ja 7 miehiä.

Kovin kunniakkaasti ei uusi eduskunta- ja hallituskausi ole näin ollen maamme politiikassa alkanut. Työmarkkinoilla velloo pahasti ja uudistuksia pitäisi rakenteissa saada aikaiseksi. Tätä kirjoittaessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) puolestaan on astunut luottamuksen ja läpinäkyvyyden polulla kompuroijien joukkoon.

Iso-Britannian parlamenttivaaleissa 12.12. Boris Johnsonin johtamat konservatiivit saivat suurvoiton, jonka seurauksena Britannia eroaa EU:sta tammikuun 2020 lopussa. Sen jälkeen alkavat neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian keskinäisten suhteiden järjestämisestä. Molemmat tulevat olemaan häviäjiä. Lisäksi maailmantaloudessa eletään jatkuvan turbulenssin heiluttelemia epävarmuuden aikoja.

***
Nämä tosiasiat taustalla on syytä tarkastella mitä EU:ssa tapahtuu ja mitä se kaikki Suomelle merkitsee.

Yli 200 miljoonaa eurooppalaista äänesti EU-vaaleissa 23.-26.5.2019, ja heidän äänensä vaikutti siihen, kuka ja ketkä Euroopan Unionia johtavat seuraavat viisi vuotta. 27.11. mepit eli EU-parlamentti hyväksyi uuden komission, ja sen johtoon vuonna 1958 Brysselissä syntyneen saksalaisen Ursula von der Leyenin, joka on valmistunut lääkäriksi ja opiskellut myös taloustieteitä. Hän on asunut Britanniassa ja Yhdysvalloissa, nykyisen kodin ollessa Saksassa. Hän kuuluu CDU-puolueeseen. Hänellä on seitsemän lasta.

Ursula von der Leyenin 26 jäseniseen komissioon, joista12 on naisia ja 14 miehiä, nimitettiin komissaariksi Suomesta Jutta Urpilainen (sd), vastuualueenaan kansainväliset kumppanuudet. Ensisijaisesti eurooppalaiseksi itsensä kokeva komission johtaja von der Leyen on Eurooppa-koulun käynyt ja puhuu sujuvasti saksaa, ranskaa ja englantia.

Joulukuun alusta von der Leyen on alkanut rakentaa Eurooppaa 24-sivuisen työohjelman pohjalta. Se sisältää merkittävän määrän aloitteita. Vahvimmat painotukset ovat ilmastomuutoksen torjunnassa, digitalisaatioon sopeutumisessa, maahanmuuttokysymysten ratkaisemisessa ja Euroopan aseman turvaamisessa maailmassa.

Suomalaisille komission johtajan viesti on ollut se, että Suomen komissaari Jutta Urpilaisen kansainvälisten kumppanuuksien salkkuun pitäisi suhtautua erityisellä kunnioituksella. von der Leyen on ilmaissut asiaa toteamalla: ”Kun asut perheesi kanssa kodissa, tiedät kuinka tärkeää hyvät suhteet naapurustoon ovat. Sama pätee mittaluokaltaan valtavaan ja tärkeään työhön, jonka Urpilainen aloittaa. Jos olemme vahva naapurusto, se tekee myös meistä vahvemman. Suomi voi olla hyvin ylpeä Urpilaisesta.”

Urpilaisen salkkua on kutsuttu myös Afrikka-salkuksi. Meiltä suomalaisilta jää joskus huomaamatta ja ymmärtämättä se tosiasia, että Afrikka maanosana on kaikkein lähinnä Eurooppaa. Tulevaisuutta ajatellen asia on äärimmäisen tärkeä. Uhka pitäisi pystyä muuttamaan mahdollisuudeksi.

***
Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuus päättyy vuoden 2019 vaihtuessa vuoteen 2020. Uuden vuoden myötä voidaan arvioida miten Suomi onnistui puheenjohtajakaudellaan. Osaltaan tämä liittyy EU-budjettiin, sen uudistamiseen ja sovun saamiseen jäsenmaiden kesken. Brexit toisaalta on selkeästi lisännyt EU:n yhtenäisyyttä.

EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin koostamassa vertailussa, jossa selvitetään tyytyväisyyttä ylipäätänsä elämään, taloudelliseen tilanteeseen ja henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin, Suomi on jälleen Euroopan tyytyväisin kansakunta. Suuressa maailman mittakaavassa meillä asiat ovat varsin hyvin. Mutta meitä uhkaa sisäinen pysähtyminen. Olemme ikään kuin jymähtäneet parin viime vuosikymmenen aikana eräänlaiseen korporatiiviseen vankipukuun Suomessamme.

Ajatukseni on vuoden 2020 blogeissani käsitellä Euroopan Unionia ja Suomea. Oma henkilökohtainen tuntemukseni on että olen suomalainen, eurooppalainen, kansainvälinen. Tässä järjestyksessä.

Suomen ollessa EU:n nettomaksajamaa, kannattaa tiedostaa, että tuo nettomaksu vuodessa on noin 100 euroa jokaista suomalaista kohden. Kun samalla muistaa, että moni suomalainen on esimerkiksi Netflixin asiakas, maksaa hän käytännössä viimeksi mainitusta vuodessa enemmän kuin tuo nettomaksu EU:lle on. Ja tuolla maksulla saamme merkittävistä maallemme varmasti hyödyllisistä kauppasopimuksista (viimeksi Japani) lähtien paljon sellaisia asioita, joista muista jäisimme paitsi. Ja Eurooppamme verisen historian muistaen on syytä aina kysyä ja muistaa: onko rauhalla hintaa?

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää