Digijohdettu kiinteistöturvallisuus säästää euroja

Digijohdettu kiinteistöturvallisuus merkitsee reaaliaikaista riskienhallintaa ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Ilman kattavaa riskien kartoitusta ei ole hallittua riskienhallintaa. Vain tunnistettuihin riskeihin voidaan varautua.

Kiinteistövahingot maksavat kiinteistönomistajille suoraan tai välillisesti satoja miljoonia euroja vuosittain. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2017 kiinteistöjen vuotovahinkoja 165 miljoonalla, palovahinkoja 174 miljoonalla ja murtovahinkoja noin 28 miljoonalla eurolla, kertoo Finanssialan tilasto. Yhteensä siis 367 miljoonaa euroa. Nämä luvut ovat vain osatotuus vahinkojen aiheuttamista kokonaiskustannuksista.

Mitäpä jos prosentti vahinkomenoista olisi investoitu vahinkoriskien kartoittamiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn? Prosentti riittäisi pitkälle, sillä yksi euro ennaltaehkäisyssä voi säästää satoja euroja vahinkokuluissa.

Turvallisuusriskien havainnointi on ensiaskel riskienhallintaan. Se lähtee arkisten asioiden tarkastamisesta. Suurin osa kiinteistöturvallisuuden perusasioita on lakisääteisiä tai ne perustuvat viranomaismääräyksiin. Ne liittyvät muun muassa poistumisteihin, palokatkoihin, pelastussuunnitelmaan sekä palovaroitinten ja -sammuttimien kuntoon. On hälyttävää, että vain 9 prosentilla suomalaiskiinteistöistä nämä asiat on hoidettu hyvin. Lähes 30 prosentilla kiinteistöistä puutteet ovat niin vakavia, että vahinkotilanteessa on merkittävä suuronnettomuuden riski, kertoo pelastusturvallisuuden vuositilasto 2017.

Jos turvallisuutta ei mitata ja seurata, sitä ei voida parantaa. Mittaaminen alkaa digitaalisessa maailmassa turvallisuustiedon yksityiskohtien keräämisellä sähköiseen järjestelmään. Se voidaan tehdä samalla tavalla kuin kiinteistön sähköiseen huoltokirjaan kirjataan ylläpitoon ja korjauksiin liittyvä tieto. Kun kattavat turvallisuustieto on kerätty, siitä voidaan tehdä mittareita, joita seuraamalla nähdään kiinteistön turvallisuuden tila. Turvallisuusindeksi on yksi kiinteistöissä nopeasti yleistyvä turvallisuuden mittari.

Kiinteistöturvallisuuden digitalisoituminen on kertaharppaus kynä ja muistivihko -ajasta, jolloin riskit tunnistettiin ja kirjattiin, mutta niiden hoito jäi yleensä retuperälle. Digitaaliset järjestelmät helpottavat riskejä poistavien toimenpiteiden seurantaa ja raportointia sekä turvallisuuden mittaamista.

Digijohdettu kiinteistöturvallisuus tuottaa euroja kolmelta suunnalta. Turvallisuustieto on kattavaa, ajantasaista ja helposti hallittavaa, kun kaikki tieto on samassa paikassa. Kiinteistön omistajille, isännöitsijälle, huoltoyhtiölle, viranomaisille sekä kiinteistöä käyttäville voidaan räätälöidä omat näkymät tähän tietovarantoon. Sidosryhmät näkevät omista liittymistään ne tiedot, jotka ovat heille oleellisia.

Otetaan esimerkki: Kun huoltoyhtiö saa asukkaalta järjestelmän kautta välittömän tiedon, että palo-ovi on rikki, tiedon näkee myös isännöitsijä. Korjauksiin ryhdytään heti ja kun työ on tehty, se kuitataan. Ei tarvita soittelua ja sähköpostia, vaan asia hoituu automaattisesti. Näin säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa.

Yhdessä paikassa olevan turvallisuustiedon priorisointi on toinen kustannushyötyjen tuottaja. Kehittämistoimenpiteet ja -investoinnit voidaan tehdä siinä järjestyksessä, miten ne vaikuttavat kiinteistön kokonaisturvallisuuteen. Kun turvallisuutta johdetaan suunnitelmallisesti, kehittämiskustannukset voidaan budjetoida hallitusti. Vahinkoriskiä vähennetään, kun ensin tartutaan vakavimpiin puutteisiin ja näin pienennetään vahingoista seuraavia kuluja.

Kolmas euroja tuottava asia on turvallisuustiedon jalostaminen. Kun käytössä on sekä omaa kiinteistötietoa että jatkossa yhä enemmän anonymisoitua avointa dataa erilaisista kiinteistöistä, saadaan hyödynnettäväksi hyvin laaja tietopohja. Sitä ammentamalla kiinteistön riskejä voidaan ennakoida ja eliminoida entistä tehokkaammin, vahingot vähenevät ja euroja säästyy entistä enemmän.

Kiinteistönturvallisuuden hallinta siirtyy kohti digijohdettua turvallisuusriskien hallintaa. Suomessa sadat kiinteistöt ovat nostaneet turvallisuustasoaan digitalisoimalla siihen liittyvät prosessit. Kiinteistöissä on oivallettu, että vain tunnistettuihin riskeihin voidaan varautua. Tämä oivallus on tuottanut selvää säästöä vähentyneinä vahinkoina ja parantuneena turvallisuustasona. Kun se skaalataan koko Suomen kiinteistökantaan eli 1,5 miljoonaan rakennukseen, on kansantaloudellinen säästö melkoinen. Hoidetaan turvallisuutta vahinkojen sijaan.

Tuomas Jurvelin0 Posts

Kirjoittaja on Safetum Oy:n perustaja, yrittäjä ja toimitusjohtaja. Hän tarkastelee kiinteistön pelastusturvallisuutta osana vastuullista kiinteistön kunnossapitoa ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Blogissa esitetään ajatuksia ja ratkaisuja kiinteistöjen turvallisuuden ja kiinteistövarallisuuden edistämiseen sekä kiinteistöomaisuuden ylläpitoon. Vapaa-ajallaan hän mökkeilee, harrastaa juoksua ja viettää aikaa lenkkipoluilla ja luonnossa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää