Asuntopolitiikan pommi on edelleen purkamatta

Kirjoitin tällä samalla palstalla 23.6.2020 ”Asuntopolitiikan pommi povella” otsikolla vuokra-asumisesta ja siihen liittyvistä tuista. Toin samalla esiin konkreettisia numeraalisia tosiasioita. Koska kyse on poliittisille päättäjillemme ja virkamieskunnalle haastavasta ja hankalasta asiasta, siihen ei kukaan tartu, vaikka syytä todella olisi. Kun koronaviruspandemia on ajastaan voitettu ja taloudelliset laskut inhimillisen selviämisen jälkeen ovat pöydällä, veikkaan että asumispolitiikkaan on pakko puuttua. Muu on älyllistä epärehellisyyttä päättäjiltämme.

Vuokraturvan osaaja ja älykkö Timo Metsola on useassa yhteydessä tuonut esiin sen yksinkertaisen tosiasian, että asumistukijärjestelmämme on pitemmän päälle kestämätön. Kauppalehden toimittaja Cilla Bhose kirjoitti aiheesta vastikään erinomaisesti Kauppalehti Option kolumnissaan ”Asumistuki on kunnallisvaalien herkku”.

Bhose toi esiin tosiasioita, kuten sen että vuonna 2019 (Kelan tuorein saatavilla oleva tilasto) yleistä asumistukea maksettiin 1491 miljoonaa euroa. Eläkkeensaajien asumistuen hinta oli 616 miljoonaa euroa. Yhteensä asumistukia maksettiin yli 2135 miljoonaa euroa. Valtio käytännössä maksaa noin kolmanneksen Suomen vuokrista. Onko siinä mitään järkeä? Viimeisen kymmenen vuoden aikana asumismenot ovat samalla paisuneet noin miljardilla eurolla. Summat ovat sellaisia että tavallisen veronmaksajan on niitä jo vaikea hahmottaa. Näyttää myös siltä että poliitikkoja ja asumistukijärjestämästä päättäviä vaivaa sama.

Mielenkiintoinen pieni pikantti osio edellä mainitussa kolumnissa oli se, että Helsingin kalleimpiin asuinalueisiin lukeutuvassa Eirassa asumistukea saavien kotitalouksien osuus oli 15 prosenttia ja naapurissa Kaivopuistossa luku oli hieman yli 10 prosenttia.

Kun itse tarkastelin jo vuosi sitten blogissani Kelan tilastollista vuosikirjaa olivat asumistuet kasvaneet vuosien 2000-2017 jaksolla 135 %, kun samalla ajanjaksolla yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä oli kasvanut 124 %, lähestyen jo 400 000 tasoa. Tuolloin oli käsillä tilastotietoa että vuoden 2017 lopulla noin 863 000 ihmistä eli 16 % väestöstä oli subventioiden piirissä. Kirjoitin että jotain tarvitsisi todella tehdä. Olen edelleen samaa mieltä.

Herätkää päättäjät: asuntopolitiikan pommi on teiltä edelleen purkamatta!

”Jos kaikki ponnekkaat ajavat vain omia etujaan, niin kenenkään edut eivät tule ajetuiksi.”
Mauno Koivisto

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti