Asuntokauppaan tulee korjausvelkalaskuri − Taloyhtiöt voidaan jakaa hyvä- ja huonokuntoisiin

Kuva: Bigstock

Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa.

Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle. Korjausvelan pitäisi vaikuttaa asunnon hintaan ja vastikkeisiin: ostajien pitää varautua remonttien maksamiseen.

Palvelua kehittänyt Suomen Asuntosatama Oy:n perustaja Erkki Murto-Koivisto kertoo, että yksi Talotutkan korjausvelkakuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

− Tämä estää kuluttajaa tekemästä huonoja asuntokauppoja. Laskuri panee taloyhtiöiden korjausvelan määrän ja sen vaikutukset asumiskustannuksiin yhdelle ja samalle viivalle.

Isännöitsijätodistuksia on hankala tulkita

Asuntojen myynti-ilmoituksissa julkaistaan myyntihinta ja velaton hintapyyntö. Korjausvelassa on kuitenkin eroa, jos remontit on tehty kaksi vuosikymmentä sitten.

− Olen ollut mukana yli 3 000 kaupassa ja tehnyt välitystyötä yli 20 vuotta. Olen surullisena seurannut, mitä hepreaa isännöitsijäntodistusten lukeminen on suurimmalle osalle ostajakandidaateista, Murto-Koivisto arvioi Kauppalehdelle.

Ostajan vastuulle jää lopultakin taloyhtiön piilevän korjausvelan arviointi. Isännöitsijäntodistus, toimintakertomus, tilinpäätös, talousarvio ja pts-suunnitelma antavat kuvan taloyhtiön tilasta.

Murto-Koivisto korostaa, että Talotutka paljastaa asuntokaupoissa piilevät karikot. Laskuri kertoo, kuinka paljon esimerkiksi tuleva julkisivuremontti nostaisi neliökohtaista velkaosuutta.

Korjausvelan pitäisi vaikuttaa toteutuneisiin myyntihintoihin. Laskuri parantaa omalta osaltaan kohteen arvonmääritystä.

Palvelun kehittäjät uskovat, että Talotutkaraportin käytön yleistyminen pakottaisi omistajat pitämään taloista huolta.

Kiinteistöliiton tietopankki laskurin pohjana

Talotutkan laskenta perustuu Kiinteistöliiton ja Rakennustietosäätiön arvioihin kerrostalon tekniikan eri osien eliniästä ja korjauskustannuksista. Laskuriin on valittu korjaustavan keskimääräinen hinta.

− Kukaan ei halua olla asuntokaupassa hölmöläinen, jota jymäytetään korjausvelalla. Laskurimme tulee tarpeeseen, sillä se muuttaa tehdyt ja tulevat remontit euroiksi, Murto-Koivisto sanoo.

Asuntosatama on investoinut laskurin kehittämiseen noin 250 000 euroa. Hanketta ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Business Finland.

Mikä korjausvelka?

Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.

Uudessa talossa korjausvelka on lähtökohtaisesti nolla. Rakennusten jokainen elinvuosi, jona korjausta ei tehdä, kasvattaa korjausvelkaa.

Korjausvelkaa syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisimpiä korjauksia.

VTT on arvioinut, että vuosina 2016–2025 asuinrakennusten keskimääräiset korjauskustannukset olisivat 9,4 miljardia euroa.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti