Asunnot aiempaa turvallisempia, terveellisempiä, ympäristöystävällisempiä ja pienempiä

Kuva: Ralf Ahlskog

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia vuosina 2005–2020. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus.

Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.

Pienten asuntojen lisääntyessä tarvitaan lisää tutkimusta muun muassa siitä, miten pitkäaikaiset asukkaat kokevat asumisen taajaan vaihtuvien naapurien keskellä. Pienasuntokeskittymiä on tärkeää tarkastella myös asuinalueiden eriytymistä tutkittaessa.

Asunnot energiatehokkaampia, terveellisempiä ja turvallisempia

Asuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Muutos näkyy esimerkiksi asuntojen sisäilman laadussa, ääneneristyksen parantumisena sekä rakennusprosessin kosteudenhallinnassa.

Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelun yleistyessä, joskaan karsitut keittiöt eivät taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.

Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Sähkönkulutuksen noususta huolimatta asukkaan energialasku on pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.

Yksiöiden rakentaminen moninkertaistunut

Suomessa on rakennettu viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet.

Asuntotyyppijakaumassa on tapahtunut 15 vuoden aikana suuri muutos: kerrostaloyksiöitä rakennettiin jakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.

Viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti yksiöitä ”opiskelija-asuntokonseptilla”, jolle tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoi osittain lisääntynyt ikkunapinta-ala.

Eilisen kaksio on tämän päivän kolmio – elinkaarijoustavuus heikentynyt

Asuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Tilojen jäsentelyn muutos huomioiden asuntojen toiminnallisuus, varustetaso ja asuttavuus ovat pysyneet ennallaan, mutta makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta.

Elinkaarijoustavuudella tarkoitetaan makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.

Sekä kerros- että rivitaloissa keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta, minkä seurauksena keittiöiden valoisuus ja tuuletettavuus ovat jonkin verran heikentyneet.

Myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista ja talokohtaiset saunat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen. Kotien irtaimistovarastot ovat siirtyneet kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti