Asumismenojen kasvu jatkuu

Piirros: Marjo Parkkinen

Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5–2,5 prosenttia.

– Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina. Syynä ovat heikentyvä talouskehitys ja maailmantalouden epävarmuus, joiden seurauksena korkotaso pysyy matalana myös tulevina vuosina, kertoo PTT:n asumiseen erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.

Asumismenoselvityksessä tutkitaan suomalaisten asumiseen käyttämän rahan määrää ja suhdetta nettotuloihin. Mukana on erilaisia esimerkkikotitalouksia ja 21 kaupunkia.

Menojen kasvun hidastuessa asumiseen kuluva osuus kotitalouksien tuloista joko laskee hieman tai pysyy jotakuinkin ennallaan. Osuus vaihtelee merkittävästi kotitalouden tyypin ja asuintavan mukaan. Kerrostalossa vuokralla asuvan tyypillisen lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla yli 42 prosenttia. Ansiotulojen ja eläkkeiden korotukset hillitsevät asumismeno-osuuden kasvua ennustejaksolla.

Hallitusohjelmassa kustannuksia lisääviä kirjauksia

Vaikka lainakorot pysynevät edullisina, kasvukeskuksissa asuntojen kysynnän kasvu luo painetta asuntojen hintojen nousulle.

– Jos taloustilanne pysyy edes kohtalaisena, asumismenojen nousu jatkuu voimakkaana. Lisäksi hallitus on ohjelmassaan kehitellyt uusia kustannuksia asumiseen ja kiinteistöalalle. Sen vuoksi asumismenojen kasvulle on löydettävä myös jarruja, jotka eivät välttämättä löydy pelkästään tukien tai sääntelyn lisäämisestä, Jukka Kero toteaa.

Energiamarkkinoiden toiminta ja kustannusten nousupaineet huolettavat kiinteistönomistajia monissa kaupungeissa.  Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut taloyhtiöille kolmessa vuodessa 30 prosenttia. Uuden hallitusohjelman mukana on tulossa runsaasti lisäpainetta lämmön ostajille.

– Taloyhtiöitä ajetaan nyt käytännössä kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi. Samaan aikaan sähkömarkkinoilla ostajien asema on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi, ja maassamme on pitkällä aikavälillä kysymysmerkkejä sähkön tarjonnan riittävyydestä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää