Asumismenoissa hurjia eroja kuntien välillä

Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta.

Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.

Keskimäärin asumiseen menee Suomessa 4874 €. Eniten asuminen kallistui Vaasassa ja vähiten Sipoossa. Sähkön ohella muutkin asumismenot jatkavat nousuaan: jätemaksuissa korotusta oli 4,9 %, vesimaksuissa 2 % ja rakennuksen kiinteistöverossa 4,8 % viime vuodesta.

Jätemaksuihin tehtiin monessa kunnassa paljon keskimääräistä suurempia korotuksia, sillä yhdessätoista kunnassa jätemaksuja nostettiin yli 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna, eniten Heinolassa 33,5 %, Asikkalassa 31,4 %, Nurmijärvellä 24,6 % ja Tuusulassa 23,8 %. Sen sijaan Lahdessa ja Hollolassa jätemaksut laskivat yli 15 %. Vesimaksut puolestaan kallistuivat eniten Pieksämäellä, Lahdessa ja Järvenpäässä.

Ostosähkön raju hinnannousu repii ison railon kustannuksiin

Ostosähkön raju hinnannousu repii ison railon kustannuksiin. Tutkimusaineistossa ostosähkön hintana käytettiin kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa.

Kun ostosähkön vaikutus puretaan pois tuloksista, on Kempele edelleen asumiskustannuksiltaan edullisin kunta asua. Eroa kalleimpaan Parikkalaan on 1435 euroa. Ilman ostosähköä Kempeleessä kustannukset ovat 2215 euroa ja Parikkalassa 3650 euroa. Kempele on edullisin kunta Omakotiliiton vertailussa nyt neljättä kertaa.

Mikä on asumiskustannusten edullisuuden takana, kunnanjohtaja Tuomas Lohi?

− Suurin ero tulee Kempeleen alhaisista vesimaksuista. Viime vuosina nopeasti kasvaneen Kempeleen väestö asuu tiiviisti kaava-alueella, ja alue sijaitsee hyvän pohjavesivarannon päällä. Infraa on pystytty rakentamaan tehokkaasti ja siitä huolehditaan hyvin. Vesiyhtiö on velaton ja veden hinta on Suomen edullisin, Lohi kertoo.

Omakotiliitto on selvittänyt asumiskuluja kunnittain kuuden vuoden ajan. Selvityksessä vertaillaan sadan kunnan sähkö-, vesi – ja jätemaksuja sekä kiinteistöveroa. Esimerkkinä on käytetty 120 neliön omakotitaloa.

− Asumiskustannukset ovat kuntalaisen suurin menoerä. Asumiskustannusten nousu vuodesta toiseen kurittaa asukkaita ja tähän on saatava muutos. Toiset kunnat ovat tehneet asioita oikeinkin, kuten Kempeleen esimerkki osoittaa. Kuntapäättäjien tulisi ottaa asia vakavasti ja pyrkiä määrätietoisesti asumiskustannusten alentamiseen, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.12.2018

Viime vuosien hyvä talouskehitys kasvattanut asuntokuntien tuloja eniten Lapissa

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan asuntokuntien mediaanitulo oli Suomessa viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin Suomen talouden usean vuoden kestänyt supistuminen päättyi. Parhainta tulokehitys on ollut Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, joissa asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2017 noin 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014. Lounaissuomalaisessa Vakka-Suomen seutukunnassa vastaava tulojen kasvu oli 4,7 prosenttia.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

9.6.2017

Kehitys pääkaupunkiseudun lähiöissä ollut vaihtelevaa

Vuonna 2013 pääkaupunkiseudun lähiöissä oli muuta seutua selvästi matalampi tulo- ja koulutustaso sekä yleisesti korkeampi työttömyysaste. Jo vuonna 1990 lähiöissä oli keskimäärin matalampi koulutus- ja tulotaso kuin muilla alueilla, mutta ero oli pieni. Sen sijaan lähiöiden työttömyysaste oli tuolloin keskimäärin yhtä matala kuin koko seudulla.

13.12.2016

Kunnat rakentavat yhteisen tietopalvelun

Tieto kuntien rakennetusta ympäristöstä ja suunnitelmista löytyy muutaman vuoden päästä yhteisestä tietopalvelusta. Tiedot tulevat siihen reaaliaikaisesti suoraan kuntien perusjärjestelmistä. Suomen kuntasäätiö päätti tukea Kuntatietopalvelun käyttöönottoa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti