Asuminen kallistuu ja korot nousevat – mihin pitäisi varautua?

Kuva: Ralf Ahlskog

Asumiseen suoraan liittyvät kustannukset ovat jo nyt selkeässä kasvussa. Esimerkiksi sähkön hinnan uskotaan nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle. Tähän mennessä sähkön hinta on Suomessa ollut vielä kohtuullisen edullista verrattuna esimerkiksi vaikkapa Saksaan tai Englantiin.

Tänä syksynä sähkön kallistuminen onkin yllättänyt monet asukkaat. Energian hinnannousu on ollut selvästi nopeampaa kuin ennusteissa aiemmin oletettiin.

Asumisen kustannuksia voi nostaa myös korkojen nousu. Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti kertoo Talouselämä-lehdelle uskovansa Euroopan keskuspankin aloittavan ohjauskorkonsa nostamisen ennakoitua aikaisemmin – jopa jo lähikuukausien aikana.

Jäntin mukaan monella pääkaupunkiseudun asuntovelallisella talous on vedetty niin tiukoille, että jo prosentin nousu lainan viitekorossa tuntuu kuukausierässä. 250 000 euron lainassa se tarkoittaisi yli 100 euron lisäerää kuukausittain 15 vuoden maksuajalla laskettuna.

Kiinteistövero voi hyvinkin nousta

Kokonaan oma lukunsa on kiinteistövero. Kiinteistöverotusta on tarkoitus uudistaa niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.

Yksittäisille kiinteistöille se voi hyvinkin tarkoittaa veron nousua. Mikäli kunnat paikkaavat verotulomenetyksiään nostamalla laajasti kiinteistöveroa, tällä on asumiskustannuksia nostava vaikutus.

− Jokaisen asuntovelallisen kannattaisikin nyt laskea ihan konkreettisesti, miten kustannusten nousut vaikuttavat omiin asumiskuluihin ja muista päivittäisistä menoista selviytymiseen, Jäntti sanoo.

EU vaatii asuntoluotoille suurempia alkupääomia

Oman uhkansa kustannusten nousulle tuo EU-komissio, joka julkisti lokakuun lopussa uuden esityksen siitä, miten eurooppalaisten pankkien vakavaraisuutta on vahvistettava lähivuosina.

Finanssivalvonta on arvioinut uudistuksen iskevän kovaa suomalaispankkeihin. Niiden pääomavaatimukset nykyiselle luottosalkulle nousisivat keskimäärin 15–20 prosenttia.

Esityksessä vaaditaan pankkien keräävän lisäpuskureita esimerkiksi asuntoluottojensa takia. Se tarkoittaa, että asuntoluotoille pitää vastaisuudessa olla suurempi oma pääoma. Sama voi koskea myös asunto-osakeyhtiöitä sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainoitusta.

Suomalainen finanssiala haluaa, että EU-komissio huomioisi eri maiden erityispiirteet. Suomessa se tarkoittaisi muun muassa sitä, että pankkien pääomavaatimuksia lievennettäisiin vähäriskisinä pidettyjen asuntoluottojen osalta.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti