Asemanseutujen kehittämiseen haetaan ideoita Tanskasta

Kuva: HSY

Asemanseudut halutaan muuttaa ilmastoystävällisten valintojen kotipesäksi, joissa liikkuminen, asuminen, työnteko ja palvelut ovat vähähiilisiä. Tuore raportti kertoo, miten Tanskan asemanseutuja on kehitetty onnistuneesti ja tarjoaa yhdeksän kehittämisehdotusta asemanseuduille Suomessa.

Asemanseudut ovat liikkumisen, työnteon, palveluiden ja asumisen solmukohtia, joiden keskeinen sijainti tarjoaa kaupungeille uusia kehittämismahdollisuuksia. Asemanseudut ovat nousseet kehittämisen painopisteeksi Suomessa viime vuosina ja yhteistyötä eri organisaatioiden kesken on jo lisätty.

Asemanseudut ovat alihyödynnettyjä

– Tällä hetkellä asemanseudut ovat alihyödynnettyjä. Ne pitäisikin nähdä vähähiilisen liikkumisen ja arjen mahdollistajina ja kaupunkiytiminä, jotka tarjoavat elävyyttä, elämyksellisyyttä ja uusia toimintoja asukkaille ja asemien käyttäjille, toteaa selvityksen laatinut Olli Voutilainen.

– Tärkeintä asemanseutujen kehittämisessä on, että asemanseuduille saadaan enemmän asukkaita ja muita käyttäjiä ja asunnot sijaitsevat lähellä asemanseutuja. Lisäksi alueiden palvelut pitäisi olla turvattuja ja asemanseutujen pitäisi tarjota monenlaista toimintaa, yli-insinööri Kaisa Mäkelä ympäristöministeriöstä sanoo.

Asemanseutujen taloudellinen merkitys on huomattava, mitä meillä ei ole riittävästi hyödynnetty, ja niille tarvitaan lisää vetovoimaa. Tanskassa tämä on tiedostettu hyvin. Niitä kehittämällä saadaan vahvistettua raideliikenteen roolia osana vähähiilistä liikkumista.

Ympäristöministeriö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Liikennevirasto ja MAL- eli maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto ovat teettäneet selvityksen, jossa tarkastellaan avaintekijöitä asemien ja asemanseutujen kehittämisessä Kööpenhaminassa ja sen ympäristössä. Monipuolisen raideliikenteensä ja asemanseutujen vahvan roolin ansiosta Tanska on otollinen vertailumaa Suomelle.

Toimintojen sekoittamista ja ihmislähtöisyyttä suunnitteluun

Kööpenhaminan seudun aluerakenteen kehittämismalli, Fingerplan, on ollut käytössä jo 40-luvulta lähtien ja se tukee vahvasti asemanseutujen varaan tukeutuvaa kaupunkikehitystä. Osana Fingerplania kehitetty asemanläheisyysperiaate turvaa täydennysrakentamisen sekä toimitilojen sijoittumisen asemanseudulle. Esimerkiksi toimitiloja ohjataan kaavoituksella sijoittumaan maksimissaan 600 metrin etäisyydelle eli kävelyetäisyydelle asemasta.

Sijainti parantaa yritysten saavutettavuutta sekä työntekijöiden että asiakkaiden kannalta. Samalla luodaan edellytyksiä asemaympäristöjen myönteiselle kehitykselle ja vähähiiliselle liikkumiselle. Muita keskeisiä suosituksia ovat eri toimintojen sekoittaminen käyttäjäpohjan turvaamiseksi, ihmislähtöisyys suunnittelussa, pitkäjänteinen tavoitteisiin sitoutunut kehittäminen sekä laaja-alainen, valtion tukema yhteistyö.

Kehittäjäverkoston avulla lisää vauhtia ja osaamista

Suomessa on viime vuosina rakennettu laaja asemanseudun kehittäjien verkosto, jossa ovat mukana sekä valtion että kuntien edustajia. MAL-verkostolla ja Tekesillä on asemanseutujen kehittäminen osana toimintaa, ja myös muita kehittämishankkeita on käynnissä.

– Esimerkiksi HSY:n SMART-MR -hanke toteuttaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa ja edistää kestävää liikkumista ja vähähiilisyyttä asemanseuduilla, seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtaja Irma Karjalainen HSY:stä kertoo.

Osana verkostoyhteistyötä HSY, Liikennevirasto ja MAL-verkosto ovat avanneet asemanseutujen kehittäjille suunnatun verkkosivuston asemanseutu.fi, johon kootaan tietoa ja parhaita esimerkkejä asemanseutujen kehittämiseksi.

Yhdeksän ehdotusta suomalaisten asemanseutujen kehittämiseen Tanskan esimerkin pohjalta:

  1. Kehittämispolitiikka asemanseutujen potentiaalin hyödyntämiseksi.
  2. Asemanseutujen taloudellinen merkitys vahvemmin esille.
  3. Asemanseutujen suunnitteluun pysyvät kaupunkikehityksen ja liikkumisen kytkentä.
  4. Ihmislähtöinen asemanseutujen kaupunkitilan suunnittelu.
  5. Sekoitetut toiminnot asemanseutujen elävöittäjänä.
  6. Liikkumisen muotoilun mahdollisuuksien hyödyntäminen.
  7. Mallia yhteistyön organisaatiotavoista päämääränä toteutus.
  8. Maanomistuksen monitahoisuus korostaa yhteiskehittämistä.
  9. Valtion riittävää taustatukea tarvitaan.

Asemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa -raportti, ympäristöministeriön raportteja 13/2017

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää