Äly tulee avaimeen

Kuva: Pekka Rousi

Lukitusjärjestelmät sähköistyvät muun maailman mukana. Mutta voiko älylukkojen turvallisuuteen luottaa?

Digitalisaatio muokkaa myös oviympäristöjä. Toimistorakennuksissa sähkölukkoja on käytetty jo pitkään. Nyt älykkäät lukitusjärjestelmät yleistyvät vinhaa vauhtia myös kodeissa.

Älylukkoja kehittävän Rollockin toimitusjohtaja Hannu Kankkunen ennustaa, että kaikissa kodeissa on viiden vuoden päästä älylukot.

– Sama kehitys tapahtui autoissa. Malli on jo olemassa, Kankkunen perustelee.

Kaikki alan asiantuntijat eivät ole yhtä etukenossa.

– Markkinoilla on paljon hyviä innovaatioita, mutta mekaaninen lukko on edelleen vahvassa roolissa. Sillä on pitkä historia ja siihen luotetaan, sanoo myyntipäällikkö Joona Sundman Abloylta.

Molempi parempi

Älylukkoja kiitetään erityisesti kulkemisen helppoudesta. Kun vanhassa mekaanisten lukkojen maailmassa asukkaalla oli huoneiston avain ja emännän avain ja ehkä vielä roskakatokseenkin erillinen avain, nyt selviää yhdellä kulkutunnisteella ainakin yleisissä tiloissa.

Suomen Turvaurakoitsijaliiton puheenjohtaja Jouni Vesanto uskoo, että puhtaasti digitaaliseen tekniikkaan pohjautuvien lukitusjärjestelmien sijaan ensin yleistyvät erilaiset yhdistelmäratkaisut.  Niissä joidenkin tilojen ja ovien avaimet ovat sähköisiä, joidenkin mekaanisia.

Tällainen on esimerkiksi Abloyn tämänhetkinen taloyhtiöiden ykköstuote, Abloy Sento-Optima, jossa huoneiston avain on mekaaninen, mutta yleisten tilojen ovissa ja ulko-ovissa on sähköiset lukijat.

– Kun ulko-ovesta ja yleisissä tiloissa pääsee kulkemaan tunnisteella eikä tarvitse käyttää avainta, kulku on helpompaa ja käyttäjälle varmasti mukavampaa, sanoo Abloyn Sundman.

Avaimet pilvessä

Rollockin älylukkoratkaisussa ei perinteistä avainta tarvita lainkaan. Kaikki ovet avautuvat kulkutunnisteella, älypuhelinsovelluksella tai etänä pilvipalvelun kautta – ja yhdellä painalluksella, mikä helpottaa esimerkiksi lasten ja vanhusten kulkemista. Älypuhelinsovellus toimii myös hands free -tilassa, jolloin ovi avautuu automaattisesti ja sisään pääsee, vaikka kummassakin kädessä olisi ostoskassi.

Kankkunen ei haluaisikaan puhua niinkään ovista ja lukoista vaan siitä, mitä uudenlaiset lukitusratkaisut mahdollistavat. Kun Rollock-lukkoa käytetään älypuhelimella tai pilvipalvelun kautta, avaimena toimii suojattu numerosarja, joka voi olla kertakäyttöinen, jatkuvasti voimassa tai tiettyyn aikaan sidottu. Esimerkiksi siivoojalla voi olla pysyvä avain, jolla asuntoon pääsee vain sovittuna päivänä, ja huoltomiehelle voi avata oven etäyhteyden kautta.

Taloyhtiölle älylukitus merkitsee avaintenhallinnan helpottumista. Asukas voi hallinnoida itse avaimiaan, poistaa ja lisätä niitä tarpeen mukaan ja seurata lokitietoja.

– Lukkosepän ja isännöitsijän hommat siirtyvät osittain asukkaalle, Kankkunen luonnehtii.

Standardi täyttyy

Näkemykset älylukkojen turvallisuudesta suhteessa mekaanisiin vaihtelevat. Abloyn Sundman pitää mekaanista lukkoa edelleen vaihtoehdoista turvallisimpana.

– Matkapuhelimella toimiviin lukkoihin liittyy paljon turvallisuusuhkia, joita ei vielä tiedostetakaan, Sundman sanoo.

Rollockin Kankkunen puolestaan pitää älylukkoa nimenomaan turvallisuustuotteena.

– Tietysti mikä tahansa digitaalinen järjestelmä voidaan hakkeroida, kun siihen tarpeeksi käytetään aikaa, mutta se on huomattavasti hankalampaa kuin mekaanisen avaimen kopioiminen.

Riskinsä on myös kerrostalojen alaovilla paljon käytetyissä koodilukoissa.

– Hetken aikaa koodi on vain asukkaiden tiedossa, mutta epäilenpä, että parin viikon päästä sen tietää jo aika moni. Asukkaan tunnistava älylukko voi olla koodilukkoa turvallisempi, miettii Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Hän lähteekin siitä, että kaikki käyttölukkostandardin mukaisesti testatut lukot ovat riittävän turvallisia.

Oviturvallisuus syyniin

Lukkoremonttiin ryhdytään usein muiden suurten remonttien yhteydessä. Finanssialan Keskusliitto suosittelee, että esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä arvioidaan myös lukituksen tila tai vähintäänkin avainturvallisuus.

– Jos ei tiedetä, missä kaikkialla avaimia on ja paljonko niistä on kopioita, niin lukosto olisi kyllä syytä uudistaa, turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen sanoo.

Jos lukitusjärjestelmä on mekaaninen, se kannattaa uusia tai ainakin avaimet sarjoittaa uudestaan heti remontin jälkeen, jotta avaimia ei jää remonttihenkilöstön haltuun. Jos taloyhtiössä on älylukitus, remonttiväelle voidaan luoda avaimet, jotka ovat voimassa remontin ajan.

Lukkoremontin laajuus ja kustannukset vaihtelevat valitun ratkaisun mukaan. Älylukkojärjestelmässä alkuinvestointi on perinteistä ratkaisua kalliimpi, mutta hintaero tasoittuu ajan myötä, sanoo Suomen Turvaurakoitsijaliiton puheenjohtaja Jouni Vesanto.

Rollock-lukko maksaa Kankkusen mukaan tuplasti mekaanisen lukon verran. Lisäksi kustannuksia tulee sähköjen vetämisestä karmin vastarautaan sekä lukkojen asennuksesta.

Abloyn Optima-tuotteet ovat paristokäyttöisiä, joten sähköjä ei tarvitse vetää lainkaan.

– Tämän ansiosta Optima voidaan asentaa myös palo-oviin, joissa on asbestia, Sundman kertoo.

Pitäisikö hankkia murtosuojaovi?

Pänkäläisen mukaan taloyhtiöremonttien yhteydessä voi olla hyvä idea arvioida oviturvallisuutta laajemminkin.

– Asiaa kannattaisi miettiä paloturvallisuuden, murtoturvallisuuden, lämmöneristyksen ja äänieristyksen näkökulmasta ja pohtia, olisiko hyvä ratkaisu vaihtaa ovet kokonaan.

Kerrostalojen murtotilastot kertovat, että varmuuslukko riittää turvatakeeksi, kunhan sitä myös käytetään. Silti lisäturvaa voi vielä hankkia murtosuojaovesta.

– Kun koko ovi karmeja myöten on murtosuojattu, siitä ei mene läpi kukaan, Pänkäläinen sanoo.

Uhkaako 3D-tulostus avainturvallisuutta?

Abloyn Joona Sundman pitää mekaanisiin avaimiin liittyviä riskejä pieninä.

– Jos avaimet ovat patenttisuojattuja, niiden kopioiminen on erittäin vaikeaa. 3D-tulostuksesta

puhutaan paljon, mutta se on marginaalinen riski. Jos hävität oman kotiavaimesi esimerkiksi Rovaniemellä, sen yhdistäminen kerrostalohuoneistoon Espoossa on lähes mahdotonta.

Myös Turvaurakoitsijaliiton Jouni Vesanto arvioi, ettei 3D-tulostus vielä pitkään aikaan ole varteenotettava uhka avainturvallisuudelle.

Finanssialan Keskusliiton Aku Pänkäläinen sen sijaan ei pidä avainten 3D-tulostusta mahdottomana asiana.

– Mekaaninen avain on aika helppo tehdä 3D-tulostimella. Olen minä nähnyt itse viilattuja avaimiakin. Se vaatii vain aika paljon työtä ja tarkkuutta. Toisaalta kyllä etätunnisteitakin voidaan lukea ja kopioida, Pänkäläinen sanoo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää