Aktiivinen lämmittäminen on asukkaiden ja taloyhtiön yhteispeliä

Lämmityskauden käynnistyminen paljastaa taloyhtiössä vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän mahdollisia ongelmia: liian kylmä, liian kuuma, vetoa, patteri pitää lorisevaa ääntä. Osakkaiden välejä hiertää, kun naapurilla on kylmä, mutta itsellä kuuma. Energiatehokkuus ja asumismukavuus vaativat aktiivista lämmityksestä huolenpitoa sekä koko kiinteistön että yksittäisen asunnon tasolla.

”Jos asuntojen sisälämpötilat ovat keskenään tasaiset, mutta liian alhaiset tai liian korkeat, riittää korjaamiseksi yleensä lämmityksen säätökäyrän muuttaminen rakennukseen sopivaksi. Jos asuntojen lämpötilaerot ovat suuret, saattaa olla tarpeen tasapainottaa patteriverkosto”, sanoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy.

Säätökäyrällä ohjataan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa tyypillisesti ulkolämpötilan mukaan.

“Sopivan säätökäyrän löytäminen ja aktiivinen lämmityksen hoitaminen ei edellytä laiteinvestointeja, vain tietotaitoa lämmitysjärjestelmän toiminnasta. Kyse on taloyhtiössä ainoastaan tahdosta: kenen vastuulle asia annetaan ja kuka asian hoitaa”, kiteyttää Pylsy.

Taloyhtiössä sovittava tavoite sisälämpötilalle

”Jos taloyhtiössä on tyytymättömyyttä lämpöolosuhteisiin, pitää ensin selvittää syy – esimerkiksi onko kylmän tunne seurausta alhaisesta sisäilman lämpötilasta vai huonosti tiivistetyistä ikkunoista. Asiaa ei saa ratkaista vain nostamalla sisälämpötilaa säätökäyrän asentoa vaihtamalla.”

Taloyhtiössä on tärkeää keskustella avoimesti ja sopia yhdessä talvikaudelle asuntojen tavoitesisälämpötilasta, esimerkiksi 21–22 astetta. Sovitun tavoitelämpötilan perusteella lähdetään etsimään sopivaa säätökäyrän asentoa omalle taloyhtiölle.

”Oikean säätökäyrän löytäminen kaikkiin ulkolämpötiloihin vaatii kärsivällisyyttä. Muutosten vaikutukset näkyvät muutaman päivän viiveellä lämpötiloissa rakennuksen massan aiheuttaessa viiveen”, Petri Pylsy muistuttaa.

Sisälämpötilaa voi seurata asunnon oleskelutilaan sijoitetuilla lämpömittarille. Ongelmista viestivät liian korkeat tai liian alhaiset sisälämpötilat. On hyvä seurata myös pattereiden toimintaa. Jos patteri lorisee tai lämpenee vain alaosasta, on lämmitysverkostossa ilmaa. Asukkaiden ei tule itse ilmata pattereita, vaan se on taloyhtiön tehtävä. Petri Pylsy muistuttaa, että patteritermostaatteihin saa ja pitää koskea. Termostaattia ei pidä peittää huonekaluilla tai verhoilla.

Kiinteistön tasolla taloyhtiön on huolehdittava lämmitysjärjestelmästä, kuten kaukolämpölaitteiden, paisunta-astian, automatiikan, venttiilien ja pumppujen kunnosta. Vain kunnossa oleva lämmitysjärjestelmä mahdollistaa aktiivisen ja tehokkaan rakennuksen lämmityksen.

Tasapainossa oleva patteriverkosto on perusedellytys

Energiatehokkaan lämmityksen perusedellytyksenä on tasapainossa oleva patteriverkosto, jolloin kaikissa pattereissa kiertää suunniteltu määrä vettä ja lämpö jakautuu tasaisesti talon eri osiin.

Lämmitysjärjestelmän perussäädön tarvetta kannattaa selvittää, jos lämpötilaerot asuntojen välillä ovat suuret. Ongelmakiinteistöissä perussäädöllä on saatu parannettua asumisviihtyvyyttä ja asumisen terveellisyyttä. Parhaimmillaan taloyhtiön liian korkean keskimääräisen sisälämpötilan alentamisella on pystytty vähentämään lämmitysenergiankulutusta jopa 10–15 prosenttia.

Motiva on luonut lämmitysverkoston perussäädöstä Tilaajan ohjeen. Siinä on määritelty perussäätöhankkeen osapuolet ja tehtävät, ja sen avulla varmistetaan perussäädön onnistuminen. Malli soveltuu erinomaisesti asuinkerrostaloihin ja rivitaloihin.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää