Suur-Helsingissä parhaiden liikenneyhteyksien varrella nähdään lähivuosina uusi ilmiö: taloyhtiöt purkavat vanhat kerrostalonsa

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa.

Viime vuosina nopeasti kehittynyt Järvenpää-ilmiö yskii. Kasvukeskusten ydinkeskustat vetävät väkeä, mutta raideliikenteen varrella sijaitsevat asutuskeskittymät vetävät henkeä.

Ensi vuoden alussa käyttöön tuleva tulorekisteri tuo muutoksia myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden palkan- ja palkkioiden maksuun.

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kuuluu laatia vuosittain talousarvioesitys yhtiökokoukselle. Talousarvio on käytännössä taloyhtiön budjetti.

Eivätkö suomalaiset osaa enää käsitellä rahaa? Siltä ainakin näyttäisi velkaantumistilastojen ja Suomi-Areenassa pidetyn suuren Pankkipaneelin perusteella.

Taloyhtiön toimintakertomukseen on kirjattava tietyt, lakisääteiset tiedot. Lisäksi toimintakertomukseen voidaan kirjata vapaaehtoisia tietoja.

Korjaushankkeet, kuten kaikki taloyhtiön toiminta, rahoitetaan viime kädessä osakkailta kerätyillä varoilla. Korjaushankkeen rahoituksen suunnittelu vaatii paneutumista asiaan.

Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Asuntolainojen lisäksi kotitalouksien velan määrää lisäävät taloyhtiölainat.

Valtavassa kasvussa olevat taloyhtiölainat pitäisi Nordean mielestä ottaa tarkempaan kontrolliin, kirjoittaa Kauppalehti.