Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 106:lle on myönnetty Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2020. Vuoden teema oli rakennusten energiatehokkuus. Kilpailussa etsittiin taloyhtiöitä, joissa on remonteilla pienennetty merkittävästi energiankulutusta tai lisätty omavaraisuutta energiantuotannossa.

Taloyhtiöiden kiinnostus rakennusten ilmastovaikutusten vähentämiseen on kasvussa. Taloyhtiöt tarjoavat yrityksille miljardien eurojen liiketoimintamahdollisuudet energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Ratkaisuilta vaaditaan helppoutta, selkeyttä ja kustannustehokkuutta.

Neljä kymmenestä suomalaisesta haluaa vähentää vedenkulutustaan.

Kun edessä on ensimmäisen sähköauton hankinta pientaloon, kannattaa selvittää, millainen lataustapa kotona on mahdollinen. On myös tärkeää huolehtia turvallisuudesta.

Rakennusalan toimijat tarvitsevat selkeän yhteisen määritelmän hiilineutraalille rakennukselle, jotta ne voivat sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja viestiä onnistumisistaan uskottavasti. GBC Finlandin Vähähiilinen rakentaminen -toimikunta valmistelee parhaillaan hiilineutraalin rakennuksen määritelmää.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n laskennan mukaan vuoden 2019 pääkaupunkiseudun päästöt olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Asukasta kohden päästöt olivat neljä tonnia CO2-ekv.

Kiinteistö- ja rakennusalan kannalta on tunnistettavissa useita hyviä mahdollisuuksia taloutta elvyttäville toimille, jotka samalla vähentävät ilmastonmuutospäästöjä ja edistävät rakennetun ympäristön kestävyyttä.

EU:n energiayhteisöjä koskevan lainsäädännön muutoksen myötä aurinkosähkön hyvityslaskentamalli muuttuu Suomessa lailliseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Aurinkosähkön pientuotanto on jo kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti.

Helsingin kaupungin vuoden 2020 ympäristöpalkinnosta kisataan teemalla energiatehokkuus. Taloyhtiöt voivat hakea kilpailuun mukaan 1. – 30.4.2020.

Rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta muodostuu kolme neljäsosaa Suomen koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Loput aiheutuvat rakennusmateriaaleista, työmaatoiminnoista ja kuljetuksesta.