Helsingin rakennusvirasto varautuu ilmastonmuutokseen
17.06.2010

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on selvittänyt toiminnastaan syntyvät hiilidioksidipäästöt. Samalla on suunniteltu, miten katujen ja viheralueiden hoidossa tulisi varautua ilmastonmuutokseen.

Kun rakennusvirastossa arvioitiin viraston toiminnan vaikutuksia ilmastonmuutokseen, kehitettiin samalla uusi kaupunki-infran rakentamisen hiilidioksidipäästöjen laskentatyökalu. Sen avulla pystytään laskemaan erilaisten rakennusmateriaalien ja työvaiheiden hiilidioksidipäästöt sekä tulosten avulla tunnistamaan päästöjä aiheuttavia työvaiheita ja materiaaleja.

Hankkeessa laskettiin myös viraston ylläpitämien viheralueiden hiilidioksidin sidonta, eli niin kutsutut hiilinielut sekä kartoitettiin ilmastonmuutoksen varautumiskeinoja.

Selvityksen mukaan katujen ja puistojen rakentamisessa suurimmiksi hiilidioksidin päästölähteiksi tunnistettiin erilaiset maa-ainestäytöt ja päällystemateriaalit, joiden elinkaaren aikana muodostuu päästöjä esimerkiksi materiaalien tuotannossa ja kuljetuksissa. Päästöjä pystytään vähentämään materiaalitehokkuuden parantamisella, kuten esimerkiksi hyödyntämällä kaivettuja maa-aineksia alueellisella tasolla eri työmaiden välillä tai käyttämällä asfalttia uudelleen.

Katu- ja viheralueiden hoidossa merkittävimmät päästöt aiheutuvat koneellisesta talvikunnossapidosta, kuten esimerkiksi työkoneiden auraustyön ja kadunlakaisun ilmanpäästöistä.

Rakennusviraston toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vastaavat 1/12 osaa Helsingin liikenteen päästöistä. Viraston ylläpitämät viheralueet ovat erityisen tärkeitä, koska ne sitovat hiilidioksidipäästöjä. Viheralueiden hiilinielut kattavat laskennan mukaan vuositasolla viraston toiminnasta muodostuneet hiilidioksidipäästöt.

 Talvikunnossapidon työt korostuvat ja kasvilajisto muuttuu

Ilmastonmuutoksen arvioidaan leudontavan talvia ja lisäävän äärisääilmiöitä, kuten voimistavan vesi- ja lumisateita.

Tuolloin viraston toiminnassa korostuvat talvikunnossapidon työt, kuten katujen auraus ja suolaus sekä tulvavesien hallinta. Viheralueilla keskeistä on muuttuvaan kasvilajistoon sopeutuminen ja vieraiden kasvilajien hallinta.

Rakennusvirasto on ryhtynyt jo toimiin. Hule- ja tulvavesien hallintaan on varauduttu rakentamalla imeytys-, viivästys- ja tulvasuojarakenteita. Esimerkiksi puistoalueille on rakennettu veden kulkua ohjaavia väyliä ja rakenteita. Muutokseen valmistaudutaan valitsemalla metsien puuistutuksiin soveltuvissa kohteissa lämpimämmässä viihtyviä lajikkeita, jotka kasvavat Suomessa jo nyt luontaisesti.