Tiistaina uutisoitiin työsuojeluviranomaisen tarkastuksessa ilmenneistä työturvallisuusrikkomuksista yksittäisissä siivousalan yrityksissä. Rikkeet olivat kohdistuneet pääsääntöisesti ulkomaiseen työvoimaan. Muun muassa yksi yrityksistä oli osallistunut Helsingin kaupungin järjestämään ikkunanpesu-urakan kilpailutukseen.

Kiinteistöpalvelut ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry tuomitsevat jyrkästi näiden siivouspalvelualan yritysten toiminnan. Järjestöt muistuttavat lain edellyttämästä tilaajan velvollisuudesta tarkistaa sopimuskumppanin taustat.

- Ostajan tulisi tilaajavastuulain velvoitteiden lisäksi huolehtia siitä, että sopimuskumppani todella noudattaa alan työehtosopimuksia ja hoitaa työnantajavelvoitteensa. Palveluita on mahdollista ostaa reilusti, sanoo PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.

Kiinteistöpalvelut ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat mukana valtakunnallisessa harmaan talouden tiedotuskampanjassa ja tekevät töitä harmaan talouden kitkemiseksi.

- On todella valitettavaa, että yksittäisten toimijoiden rikkeet uhkaavat pilata koko vastuullisesti toimivan yrityskentän ja alan maineen, toteaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kiinteistöpalvelualalla ei ole lakisääteistä velvoitetta työntekijöiden veronumerokäytännölle, mutta Kiinteistöpalvelut ry on ottanut sen oma-aloitteisesti käyttöön jäsenyrityksissään jo maaliskuussa 2013.

- Liiton jäsenyritykset ovat myös velvollisia rekisteröitymään Tilaajavastuu.fi-palveluun yritys- ja alihankintatietoineen, kertoo Gramén.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toukokuussa julkaisema mietintö rakennusten kosteus- ja homevaurioista on käsiteltävänä keskiviikkona 22. toukokuuta eduskunnan täysistunnossa. Mietinnössä esitetään 14 toimen-pidettä kosteus- ja homevaurioihin puuttumiseksi. Kivekäs on samaa mieltä monista esityksen toimenpiteistä.

”Rakennusten terveellisyys on otettava paremmin huomioon rakentamismääräysten ja lainsäädännön valmistelussa. Esimerkiksi energiatehokkuuden edistäminen ei saa olla ristiriidassa terveysnäkökohtien kanssa”, Lauri Kivekäs mainitsee.

Esitetyt toimenpiteet painottuvat kuitenkin pitkälti uudisrakentamiseen, kun taas suuri osa homevaurioista on vanhoissa rakennuksissa ja etenkin kuntien kiinteistöissä. Kivekäs kannattaakin ehdotusta, että valtion pitää tukea nykyistä enemmän kuntia muun muassa koulujen ja päiväkotien saattamiseksi kuntoon. Tukien tulee kannustaa suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon sekä oikea-aikaisiin korjauksiin.

Moniongelmainen haaste

Kosteus- ja homevaurioiden taustalta löytyy monia tekijöitä. Ympäristöministeriön koordinoimassa, parhaillaan käynnissä olevassa valtakunnallisessa Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmassa on arvioitu, että monet vaurioista ovat vanhaa perua. 1960‒80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet virheellisiksi. Näiden seurauksena rakennuskannastamme jopa 15‒20 prosenttia kärsii kosteus- tai homeongelmista.

Kaikki viat eivät kuitenkaan johdu suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Kiinteistöjen hoitamattomuus tai vääränlainen huolto synnyttää suuren osan ongelmista. Rakenteita ja laitteistoja on tarkkailtava sekä huollettava ja tarvittaessa uusittava. 90-luvulla laiminlyötiin rakennusten huoltoa ja kunnossapitoa laman aiheuttamien säästöpaineiden vuoksi.

Myös tilaajien rooli korostuu. Tilaajalla on keskeinen vastuu siinä, ettei säästetä väärässä paikassa ja että suunnittelijaksi ja töiden tekijäksi valitaan osaavat ja luotettavat tahot.

Rakennusteollisuudessa on panostettu viime vuosina kehitystoimintaan ja rakentamisen laatuun. Kosteus hallitaan rakentamisessa paremmin. Yhä suurempi osa märkätiloista rakennetaan käyttäen tarkasti testattuja ja sertifioituja tuotteita, järjestelmiä ja menetelmiä. Työmailla toimitaan rakentamisen eri vaiheet kattavien kosteushallintasuunnitelmien mukaan. Kaikki tämän edellyttää, että vedeneristystyöt teetetään ammattilaisilla.

”Työmaiden kosteudenhallinnassa on vielä toki parannettavaa. Hyvää ohjeistusta on saatavilla paljon, kunhan sitä vain hyödynnetään. Tänä vuonna on esimerkiksi julkaistu RATU-kortti rakennustyömaan sääsuojauksesta, jota Talonrakennusteollisuus on ollut laatimassa”, Lauri Kivekäs muistuttaa.

Esteettömyysmääräysten heikentämisellä tavoitellaan rakennuskustannusten alentamista. Esteettömät ratkaisut nostavat kustannuksia kuitenkin vain erittäin marginaalisesti ja esteettömyysmääräysten edes kokeiluluontoisesta purkamisesta syntyy säästöjen sijaan vain ongelmia. Kaavailtu kokeilu koskisi 2. kerroksen yläpuolella olevien huoneistojen käymälä- ja pesutilojen esteettömyysmääräyksiä ja jatkuisi vuoteen 2015 asti.

Kantelussaan Invalidiliitto ja Kynnys ry tuovat esille, etteivät hallituksen toimet esteettömyysmääräysten purkamiseksi ole Suomen lain tai kansallisten normien mukaisia. Esteettömyysnormeista poikkeaminen on räikeästi vastoin oikeusjärjestystämme. Se loukkaisi myös YK:n vammaissopimusta, jonka mukaan esteettömyys on ihmisoikeus. Kantelijajärjestöt ovat myös todella huolestuneita siitä vaarasta, että kokeilu laajenisi koskemaan käymälä- ja pesutilojen määräysten ohella muita määräyksiä.

– Kantelussa myös huomautetaan, ettei vammaisjärjestöjä ole kuultu tai osallistettu keskusteluun, suunnitteluun tai päätöksentekoon esteettömyysnormeista tai siitä, miten esteettömyyttä voitaisiin toteuttaa edullisemmin YK:n vammaissopimuksen velvoitteet huomioon ottavalla tavalla, moittii Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson.

Invalidiliitto ja Kynnys ry pyytävät valtioneuvoston oikeuskansleria tutkimaan, ovatko valtioneuvosto ja asian hoitamiseen osallistuneet virkamiehet noudattaneet lakia ja täyttäneet velvollisuutensa.

- Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.

Aalto-yliopiston talotekniikan instituutin johtajana toiminut ja yritysten rahoittamaa talotekniikan lahjoitusprofessuuria hoitanut diplomi-insinööri Heikki Lamminaho näkee talotekniikan ja teollisen rakentamisen luovan pohjaa tukevaisuuden vihreälle ja älykkäälle rakentamiselle.

- Tulemme saavuttamaan parhaimmillaan jopa 70 prosentin säästöjä asumisen lämmityksen energiankulutuksessa, kun paremman rakentamisen laadun ansiosta rakennusten tiiviys paranee ja energiankäyttö tehostuu.

Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus on pudonnut kolmannekseen. Lamminaho uskoo, että EU:n asettamien päästöjen vähentämisen tavoitteiden seurauksena joudutaan tarkastelemaan koko rakennetun ympäristön päästötasetta.

- Ympäristötehokkaan rakentamisen seurauksena on mahdollisuus yhtä aikaa vähentää rakentamisen ja asumisen päästöjä sekä tuottaa paremmin arvonsa säilyttävää kiinteistökantaa, muistuttaa Lamminaho. Rakentamisen laadun parantamiseen tähtäävät tavoitteet ovat taloudellisesti perusteltuja, koska ne tuovat lisäarvoa kiinteistöissä olevan kansallisvarallisuutemme säilyttämiseksi.

Rakennusmateriaalien merkitys kasvaa

Pääosa eli 80 prosenttia rakennusten hiilijalanjäljestä tulee käytön aikaisesta kulutuksesta, kun rakentamisen materiaalien ja tuotannon merkitys on viidenneksen luokkaa. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kyetään käytön aikaista osuutta alentamaan puoleen ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa jopa neljännekseen. Tämän kehityksen myötä rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotantotapojen merkitys hiilipäästöjen tuottajana suhteellisesti kasvaa.

- Kun nyt pääosa rakentamisen materiaalien päästöistä tulee betoni- ja terästuotteiden valmistuksesta ja käytöstä, on tulevaisuudessa pyrittävä korvaamaan näitä päästöttömillä ja uusiutuvilla materiaaleilla. Ympäristötehokkaalla rakentamisella saavutetaan paljon etuja. Energiansäästön ja vähäisempien hiilipäästöjen lisäksi tällaisella rakennuksella on pienemmät käyttökustannukset, se säilyttää arvonsa paremmin, siinä on pienemmät taloudelliset riskit sijoittajalle ja ympäristötehokas rakentaminen tuo omistajalle lisäksi myönteisen imagohyödyn, kuvailee Lamminaho tulevaisuuden vähäpäästöisen rakentamisen etuja.

Eri rakentamisen materiaaleja ei Lamminahon mielestä tule asettaa vastakkain, koska kaikkia tarvitaan kun rakennetaan kestäviä ja viihtyisiä taloja. - Puurakentamisen läpimurron on perustuttava laadukkaaseen valmistukseen ja uusiin lisäarvoa tuottaviin asiakashyötyihin, joita asukas arvostaa. Talotekniikka ja sähköiset langattomat informaatiojärjestelmät tarjoavat asumiseen lisäarvoa tuovaa teknologiaa, sanoo Lamminaho.

- Puurakentamisessa ei pidä asettaa tavoitteeksi perinteisten yksiöiden ja kaksioiden tuottaminen, vaan käyttää puurakentamisen vahvuutta rakentaa muuntojoustavia eri kokoisia tiloja. Muunneltava tila ja talotekniikan jousto sallivat tilan käytön erityyppiseen asumisen käyttöön elinkaaren aikana. Kerrostaloasuntoonkin tulee tarjota asukkaalle mahdollisuus osallistua itse suunnitteluun ja vaikuttaa vaikkapa keittiökalusteiden hankintaan, kuvailee Lamminaho joustavan rakentamisen mahdollisuuksia.

Korjausrakentaminen kannattaa

Tulevaisuuden isona trendinä Lamminaho näkee älykkään ekotehokkaan rakentamisen, jonka seurauksena esimerkiksi asumisen tarpeen ja käytön mukaisissa lämpötilasäädöissä saavutetaan digitaaliteknologian ansiosta aivan uudenlaista tarkkuutta, säästöjä ja talotekniikan käytettävyyttä.

Talojen energiatodistuksia Lamminaho vertaa autojen päästömittauksiin. Kun päästömittaus tuli pakolliseksi autoihin, autoteollisuus ryhtyi valmistamaan vähäpäästöisiä autoja. Autoteollisuus teki ekotehokkaasta, alhaisen hiilijalanjäljen omaavasta autosta menestystuotteen.

- Ekotehokkuus on mahdollisuus, kun sen oivaltaa. Hiilijalanjälki tulee myös asuntokauppaan, jossa energiatodistus on vain välivaihe, ennakoi Lamminaho. Tulevaisuudessa asuntojen ostopäätöksiä tehdään rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen perusteella.

Lamminahon mielestä yhteiskunnan kannattaisi tukea muutosta energiatehokkaaseen ja hiilivapaaseen asumiseen. - Esimerkiksi korjausavustusten suuntaaminen energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen tuo hyötyjä kaikille monella tasolla. Korjausrakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä, se tuottaa verotuloja, vähentää energian kokonaiskulutusta ja auttaa pääsemään ilmastotavoitteisiin.

Talotekniikan kehittyessä rakennusalalle tarvitaan Lamminahon mielestä energiatehokkaat ratkaisut hallitsevia kokonaispalvelun tuottajia, koska asukkaille energiaremontin teettäminen on tänä päivänä liian hankalaa. Kansantaloudellisesti vanhan asuntokannan energiatehokkuuden korjaaminen on välttämätöntä.

- Talotekniikka on tuotava rakentamiseen ja moduulien valmistukseen siten, että esimerkiksi ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa teollisesti valmistettuihin elementteihin. Näin voidaan hyödyntää talotekniikan ratkaisuja parhaiten ja estää sen jälkiasentamisesta aiheutuvia rakentamisen virheitä. Uuden talotekniikan hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta, osaavia suunnittelijoita ja teollisia toimijoita, muistuttaa Lamminaho.

Yhä useamman putkiaan remontoivan taloyhtiön asukkaat ovat ajautumassa remonttikustannusten kasvaessa ja pankkien kiristäessä lainanantoaan taloudellisesti ahtaalle. Tässä tilanteessa vain kustannustehokas tapa toteuttaa putkiremontti pelastaa niin taloyhtiöt kuin niiden asukkaatkin taloudelliselta ahdingolta.

Kiinteistöliiton julkaiseman Korjausbarometrin mukaan putkistoremonttien kokonaiskustannukset ovat nousseet pelkästään viime syksystä parikymmentä euroa neliötä kohti. Koko maassa putkiremontin mediaanihinta, eli keskimmäinen hinta jolla remontteja tehdään, on barometrin mukaan 500 euroa ja pääkaupunkiseudulla peräti 700 euroa neliötä kohti. Samanaikaisesti pankit kiristävät lainahanojaan. Taloyhtiöille myönnetään mielellään vain lyhyitä noin viiden vuoden lainoja aikaisempien jopa kahdenkymmenen vuoden lainojen sijaan.

Nämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että taloyhtiöiden asukkaiden yhtiövastikkeet, joilla lyhytaikaiset putkiremonttilainat maksetaan takaisin, nousevat merkittävästi. Monissa putkiremonttia toteuttavassa taloyhtiössä vastikkeet saattavat nousta aiempaan verrattuna jopa kaksinkertaisiksi.

Tässä tilanteessa taloyhtiöiden ainoa keino vaikuttaa tilanteeseen on valita remontointitapa oikein. Kiinteistöliiton barometrin mukaan turhan monet taloyhtiöt turvautuvat kuitenkin yhä kalliisiin ja aikaa vieviin putkiremonttiratkaisuihin, vaikka nykyaikainen tehdasvalmisteisilla koteloelementeillä toteutettu putkiremontti olisi huomattavasti edullisempi ja samalla monella muullakin tapaa taloyhtiön kannalta parempi ratkaisu.

Siisti ja toimiva ratkaisu

Tehdasvalmisteisilla koteloelementeillä toteutettu putkiremontti voidaan tehdä siististi niin, ettei asukkaiden tarvitse muuttaa kotoaan minnekään. Koko taloa ei myllerretä, pöly- ja rakennushaittaa ei juurikaan ole, remonttiäänet ovat hallittavissa ja remonttiaikaa saadaan lyhennetyksi olennaisesti.

Vanhoja putkia ei hakata tai kaiveta seinistä ulos, vaan uudet putket tuodaan siisteissä tehdasvalmisteisissa talon arkkitehtuuriin sopivissa kotelossa käytävän seinää pitkin huoneistoihin. Vesihuolto toimii myös remontin aikana. Huoneistokohtainen häiriö ja vesikatko kestävät yleensä vain yhden päivän.

Esimerkiksi suurten kaupunkien lähiöihin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetussa taloissa tehdasvalmisteisiin elementteihin perustuva putkien uusiminen on muihin putkiremonttitapoihin verrattuna aivan ylivoimainen ratkaisu. Niissä ei ole mitään mieltä repiä rekalla paikalle ajettuja betoniseiniä hajalle kuukausiksi ja aiheuttaa tällä tavoin mittavia kustannuksia, kun vaivattomampi, siistimpi, nopeampi, huoltovarmempi ja edullisempi menetelmä uusia talon putkistot on olemassa.

Tehdasvalmisteisten putkiasennuselementtien johtava valmistaja Pipe-Modul Oy Mikkelistä on osoittanut, että asennuselementteihin perustuva menetelmä sopii hyvin myös vaativiin kohteisiin. Pipe-Modulin menetelmällä on toteutettu putkiremontti mm. As. Oy Malmivaarassa Malminkatu 38 Helsingissä ja Espoon Tapiolan maamerkkeihin kuuluvassa arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemassa As. Oy Tornitasossa.

Putkiremonttimarkkinan on pakko uusiutua

Vaikka koteloelementtiratkaisu lyhentää merkittävästi putkiremonttiaikaa ja on samalla huomattavasti perinteisiä menetelmiä edullisempi, sitä ei ole haluttu tuoda putkiremonttimarkkinoilla voimakkaasti esille. Tehdasvalmisteiset asennuselementit on kuitenkin tulevaisuuden ratkaisu. Nykyinen putkiremonttitarve on noin 20 000 kerrostalohuoneistoa vuodessa. Ensi vuosikymmenen alussa putkiremontin tarpeessa tulee olemaan jo noin 30 000 kerrostaloasuntoa vuodessa.

Putkiremonttien tarve tulee räjähtämään käsiin viimeistään tulevalla vuosikymmenellä. Tämän räjähdyksen aiheuttamaa putkiremonttien hinnannousua taloyhtiöt eivät enää missään tapauksessa kestä. Putkiremonttimarkkinan on pakko uudistua.

Kevätaurinko saa ihmiset innostumaan ikkunoiden pesusta ja siivouksesta. Intoa kannattaa suunnata myös ilmanvaihtolaitteisiin. Omakotitaloissa ja uudemmissa asuinkerrostaloissa huoneistokohtaiset koneelliset ilmanvaihtokoneet ovat jo itsestään selviä varusteita. Niiden puhtaanapito jää kuitenkin yllättävän usein huomiotta. Asukkaan kannattaa tarkkailla ilmanvaihtokoneen suodattimien kuntoa: erityisesti keväällä kaupunkialueiden ilma on sakeana lumen alta paljastuvaa ja ilmaan nousevaa pölyä, puhumattakaan katujen puhdistuksesta syntyvästä pölypilvestä, joka ilman mukana kulkeutuu ilmanvaihtokoneisiin.

Likainen suodatin huonontaa sisäilmaa

Osana kevätsiivousta kannattaa tarkistaa suodattimien puhtaus. Ne tulee vaihtaa riittävän usein. Suodattimia löytyy sekä koneeseen otettavaa ulkoilmaa että poisjohdettavaa huoneilmaa varten. Kumman tahansa likaantuminen aiheuttaa ilman virtaukselle vastusta, joka vähentää ilman vaihtumista asunnossa.

-Ensimmäiseksi kuitenkin ilmanvaihtokoneen virta pitää katkaista ja huolehtia siitä, ettei kukaan muu käynnistä konetta puhdistuksen aikana, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo.

Mäkinen suosittelee ainakin keväisin vaihtamaan suodattimet, vaikkei tarkempaa tietoa vaihtovälistä olisikaan. Vaihto on helppo muistaa, kun sen liittää lämmön talteenoton (LTO) muuttamiseen kesäasennolle. Tämä onkin toinen asia kevätsiivouslistalla.

-Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, on usein koneellinen poisto. Tällöin kevätsiivoukseen kannattaa liittää korvausilmasäleikköjen puhdistus ja niiden suodattimien vaihto.

Mäkisen mukaan useimmissa ilmanvaihtokoneissa on kuutiomallinen levylämmönsiirrin, josta löytyy kesäasento. Tällöin lämmön talteenotto ei ole toiminnassa ja sisään saadaan viileämpää ulkoilmaa, joka vähentää mm. jäähdytyksen tarvetta. Lämmönsiirrin voidaan irrottaa pesua varten, ja se kannattaa pestä ainakin joka toinen vuosi. Pesu tapahtuu vedellä laimennetulla astianpesuaineella ja reilulla huuhtelulla. Samalla voi pestä ilmanvaihtokoneen sisäpuoliset pinnat. Kun lämmönsiirrin laitetaan takaisin paikoilleen, se asetetaan kesäasennolle. Useimmiten se tarkoittaa metallilevyjen asennon muuttamista siten, että ne estävät ilman ns. ristiinvirtauksen LTO-laitteessa.

Ilmanvaihtoventtiilien puhdistusohjeet

Kolmas asia, joka kannattaa tehdä, on ilmanvaihtoventtiilien puhdistus. Pyöreät, lautasmalliset venttiilit saa irrotettua pyöräyttämällä niitä ulkokehältä. Ne kannattaa pestä miedolla saippuavedellä.

-Venttiilien kanssa pitää olla tarkkana, ettei vahingossa muuta niiden asentoa, jos niitä ei ole lukittu. Eli pyöritä vain ulkokehää, älä venttiilin lautasosaa, Juha-Ville Mäkinen vinkkaa ja jatkaa:

-Näillä toimenpiteillä huoneilman laatu paranee selvästi, ja pääset paremmin nauttimaan kesän tulosta. Ja jos oikeiden suodattimien hankinta tai ilmanvaihtokoneen avaaminen tuntuvat hankalilta asioilta, niin kannattaa kääntyä LVI-alan ammattilaisen puoleen.

Mitkä sähkölaitteet kotona vievät eniten energiaa ja mihin aikaan vuorokaudesta sähkönkulutus on korkeimmillaan. Kun näihin kysymyksiin saadaan vastaukset, kodin energiankulutuksen pienentäminen on helpompaa. Mutta mistä tietoa sitten saa?

- Jokaiseen kotiin tulee automaattisesti tietoa sähkölaskun muodossa. Se kertoo kuitenkin vain kokonaiskulutuksen. Tarkempaa tietoa voi kerätä esimerkiksi netissä olevista laskureista, joiden avulla voi selvittää, paljonko esimerkiksi ruoanlaittoon kuluu energiaa, kertoo energia-asiantuntija Airi Laakkonen Vattenfallilta.

Laskureiden avulla voidaan jäljittää kodin suurimmat sähkösyöpöt ja miettiä, voisiko esimerkiksi ruoanlaiton tai pyykinpesun hoitaa vähemmällä energialla. Tulokset näkyvät seuraavassa sähkölaskussa sekä kulutuksen että loppusumman pienenemisenä.

Tekniikasta apua energiansäästöön

Jos tiettyjen sähkölaitteiden kulutus kiinnostaa enemmänkin, omalta sähköyhtiöltä voi lainata veloituksetta laitekohtaisia mittareita. Niiden avulla voi seurata pistorasiaan kytkettävien laitteiden kulutusta.

- Laitekohtaista tietoa saa myös hankkimalla etäohjattavan pistorasian, joka kertoo sekä tarkat kulutustiedot että sen, paljonko jonkin laitteen käyttäminen tulee maksamaan. Etäohjattavan pistorasian antamia tietoja voi seurata älypuhelimella, Laakkonen kertoo.

Etäohjattava pistorasia on nimensä mukaisesti myös ohjattavissa älypuhelimella tai tabletilla. Puhelimen avulla voi vaikkapa säätää työpaikalta käsin ulkovalot päälle tai sammuttaa aamun kiireessä päälle jääneen kahvinkeittimen.

- Ilman etäluettavaa pistorasiaakin voi toki seurata kulutusta online-palvelussa. Sen antama kulutustieto ei ole reaaliaikaista vaan tulee yleensä vuorokauden viiveellä, mutta tieto on todella tarkkaa, jopa tuntikohtaista.

Onko energiankäyttö meillä Suomessa sitten niin retuperällä, että erilaisille kulutusta seuraaville laitteille on tarvetta? Kyllä ja ei, vastaa energia-asiantuntija Airi Laakkonen.

- On hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat tarkkoja ja huolellisia sähkönkäytössään. Mutta kulutuksessa on paljon myös löysää eli sähkölaitteiden tuoman mukavuuden ja avun voisi saada käyttöönsä vähemmälläkin kulutuksella. Tämä tietysti edellyttää sitä, että energiansäästö kiinnostaa – välineet ovat olemassa, jos vain asenne on kohdillaan.

Tarkka kulutusseuranta antaa tietoa ja lisää intoa

Kun kodin energiankulutusta ryhdytään seuraamaan tarkasti, kulutustiedot saattavat paljastaa yllättäviä energiarohmuja. Näin kävi Anna-Mari ja Mikael Eklundille, jotka ottivat käyttöönsä Vattenfallin EnergyWatch-verkkotyökalun. Heidän kotinsa sähkömittariin liitettiin tallennin, joka lukee mittaria ja lähettää kulutustiedot verkkopalveluun.

- Palvelu on antanut tarkkaa tietoa siitä, miten paljon mikäkin laite kuluttaa sähköä. Yllättävää oli se, miten paljon esimerkiksi hella, sauna ja pesukone todellisuudessa kuluttavat, Eklundit kertovat.

Puolisen vuotta käytössä ollut palvelu on jo osoittautunut hyödylliseksi. Eklundit oppivat nopeasti käyttämään sitä ja säästötoimenpiteet ovat näkyneet myös energiankulutuksen pienenemisenä.

- Otimme palvelun käyttöömme, koska halusimme seurata reaaliaikaisesti energiankulutustamme ja sitä kautta vaikuttaa sähkölaskun loppusummaan. Meistä on myös tullut paljon energiatietoisempia, mikä olikin yksi tavoitteemme.

Hengitysliitto on tyytyväinen, koska eduskunnan tarkastusvaliokunta on ottanut asialistalleen home- ja kosteusongelmat. Vaikka tarkastusvaliokunnan toukokuun alussa julkaisemassa mietinnössä on nostettu esiin ongelmien laajuus ja monimutkaisuus niin rakennusten kuin sairastuneiden ihmisten kannalta, ei toimenpide-ehdotuksissa vieläkään näy riittävän vahvasti pyrkimystä kohentaa sairastuneen tilannetta.

– Rakennusten korjaussuunnitelmien ja rakennusalan ammattilaisten koulutuksen kehittämisen lisäksi on tärkeää muotoilla konkreettisia toimenpiteitä home- ja kosteusvaurioista sairastuneiden ihmisen elämänlaadun parantamiseksi, sanoo Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeen suunnittelija Sari Mäki Hengitysliitosta.

Home- ja kosteusvaurioihin liittyvien sairauksien tunnistaminen ja diagnoosin puute ovat keskeinen haaste sairastuneen hyvinvoinnin edistämisessä.

– Sairausdiagnoosin puuttuminen estää sairauspäivärahan saamisen, Mäki toteaa.

Homeesta sairastuneiden ongelmat ovat niin monitahoisia ja syrjäyttäviä, että sairastuneiden tukeminen edellyttää moniammatillista otetta.

– Sosiaalityön ammattilaisten asiantuntemusta on hyödynnettävä nykyistä paremmin homeesta sairastuneen ihmisen auttamiseksi. Asia olisi nostettava toimenpiteitä suunniteltaessa erikseen omana kohtanaan esille, Mäki esittää.

Hengitysliitto kehottaa hyödyntämään nykyistä paremmin kansalaisjärjestöjen asiantuntemusta kosteus- ja homeongelmissa. Liitolla on pitkältä ajalta kertynyt kokemus homeesta sairastuneiden kanssa toimimisesta sekä tietoa sairastuneiden kohtaamista ongelmista ja niiden ratkaisuista.

– Liitto on tuottanut 20 vuotta RAY-rahoitteista sisäilma- ja korjausneuvontapalvelua, jossa autetaan ja neuvotaan ihmisiä sisäilmaan ja rakennuksen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä. Keväällä liitto käynnisti RAY-rahoitteisen Homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkosto -hankkeen, jonka tavoitteena on tukea ja edistää kosteus- ja homevaurioista terveyshaittaa kokeneiden ja sairastuneiden ihmisten hyvinvointia sekä ehkäistä palvelujärjestelmän ulkopuolelle putoamista, homeesta sairastuneiden vertais- ja tukiverkostohankkeen toinen suunnittelija Katri Nokela kertoo.

Hengitysliiton liittovaltuusto ja -hallitus käsittelivät eduskunnan tarkastusvaliokunnan home- ja kosteusvaurioihin liittyvää mietintöä sekä sairastuneiden tilannetta yhteisessä työseminaarissaan 17.5.2013 Helsingissä.

Euroopan Unionin vapaa työvoiman liikkuvuus on lisännyt huikeasti harmaata taloutta. Tämän on saanut kokea Suomessa erityisesti rakennusala, jossa jo kolmannes työvoimasta tulee rajojen takaa.

Rakennusalan työmarkkinaosapuolet ovat saaneet aikaiseksi käytännöllisiä keinoja harmaan talouden torjumiseksi. Maaliskuun alussa tuli pakolliseksi veronumero ja ensi vuoden heinäkuussa tulevat vuoroon työmaiden kuukausi-ilmoitukset verottajalle.

Harmaan talouden torjuntaan kohdistuu kuitenkin yllättäviä uhkia. Euroopan Unionissa on valmisteilla direktiivi, jonka alkuperäinen tarkoitus oli parantaa lähetettyjen työntekijöiden tilannetta. Nyt EU-parlamentin äänestykseen onkin menossa direktiiviesitys, joka kieltäisi kaikki muut kuin direktiivissä lueteltavat harmaan talouden torjuntakeinot. Vaarana on, että jo nykyisetkin keinot joutuvat kiellettyjen listalle.

Rakennusliiton valtuustion mukaan on täysin käsittämätöntä, jos EU omin päätöksin vakiinnuttaa laittoman halpatyövoiman markkinat Euroopassa ja kieltää jäsenvaltioita jatkossa kehittämästä uusia, halpoja ja työelämän kannalta käytännöllisiä toimia harmaan talouden torjumiseksi.

Suomen hallituksen on ehdottomasti vastustettava sellaisia direktiiviesityksiä, jotka rajoittavat järkevien uusien keinojen käyttöä harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Suomalaisten europarlamentaarikkojen pitää myös äänestysnappia painaessaan tuntea vastuunsa oman maan työtä tekeviä kansalaisia kohtaan, vaatii Helsingissä koolla ollut Rakennusliiton valtuusto.

Jos rakennushankkeita onkin viety lävitse, on suosittu yhä enemmän ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä.

Rakennusliiton valtuusto edellyttää, että varsinkin poliittiset toimijat lunastavat puheensa työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden poistamisen tärkeydestä. Rakentajien mielestä yhä useammalta päättäjältä on hukkunut ajatus siitä, että työ, etenkin suomalainen työ on yhteiskuntaa rakentava ja eteenpäin vievä arvo.

Rakennusliiton valtuusto odottaa myös, että juuri asuntoministerinsä vaihtanut hallitus saa todella rytmin muuttumaan asuntopolitiikassa. Näyttää siltä, että esimerkiksi maaliskuun alussa tullut varainsiirtovero on hidastanut asuntokauppaa ja rakentamistakin selvästi. Tämä lisäsupistus tuli tilanteessa, jossa rakentajien työttömyys oli ja on poikkeuksellisen kovaa.

Rakennusalalla on saatavissa varsin vaatimattomillakin rahamäärillä merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Siksi Rakennusliiton valtuusto vetoaa nyt erityisesti sekä kuntien että valtion päättäjiin, etteivät he syventäisi suomalaista taantumaa vaan kiirehtisivät rakentamis- ja saneerauspäätöksiä, esimerkiksi home- ja kosteusvauriokorjauksia ja väylärakentamista.

Rakentajat odottavat, että keskusjärjestö SAK tuo entistä selkeämmin esiin omat tavoitteensa ja vaatimuksensa seuraavaa työehtosopimuskierrosta varten. Rakentajien mielestä tavoitelistan kärjessä on oltava alipalkkauksen kriminalisointi. Edessä on yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen suuria ratkaisuja, jotka vaikuttavat palkansaajien elämään vuosikymmeniä. Palkansaajan kauppakassin ja energian hinta on noussut selvästi. Nyt tavoitteena tulee olla työllisyyden parantamisen lisäksi se, että palkansaajan käteen jäävä tulo lisääntyy selkeästi.